Lataa pdf

Sosiaali- ja terveyalan perustutkinto

Lähihoitaja
Koulutusaika: 3.8.2020 – 31.5.2023

Tutkinnon kuvaus

Lähihoitajan työ on kasvatus-, hoito- ja kuntoutustehtäviä sisältävää perushuolenpitotyötä. Laaja-alainen tutkinto luo edellytykset joustavalle liikkumiselle sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisissa työtehtävissä. Keskeistä ammatissa on ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot sekä fyysinen kunto. Koulutus on SORA-lain säätelemää, hakijat kutsutaan pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen.

Lähihoitajia työskentelee päiväkodeissa, kouluissa, kotihoidossa, vammaisten ja kehitysvammaisten palvelu- ja toimintakeskuksissa, kuntoutuslaitoksissa, terveyskeskussairaaloissa, palvelutaloissa sekä vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa.

Koulutuksen kuvaus

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset perusvalmiudet ammattialan eri tehtäviin ja erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella. Perustutkinnon suorittanut lähihoitaja osaa toimia työssään alan säädöksiä ja toimintaohjeita sekä arvoperustaa ja ammattietiikkaa noudattaen. Hän osaa toimia ammatillisessa vuorovaikutuksessa sekä moniammatillisissa ja monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Hän osaa suunnitella, toteuttaa ja arvoida asiakkaan tai potilaan terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä sekä kasvua ja osallisuutta edistävää hoito- ja huolenpitotyötä erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon tai kasvatuksen toimintaympäristöissä. Hän osaa antaa asiakaslähtöisesti palvelujen ohjausta, hyödyntää monipuolisesti hyvinvointiteknologiaa ja kehittää omaa ammattitaitoaan elinikäisen oppimisen mukaisesti. Hän osaa huolehtia potilas- ja asiakasturvallisuudesta, toimia aseptisesti ja ergonomisesti sekä huolehtia työturvallisuudestaan ja työhyvinvoinnistaan.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut voi työskennellä erilaisissa hoidon ja huolenpidon, vanhus- ja vammaispalvelujen, mielenterveys- ja päihdetyön, kotihoidon, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, lapsiperheiden sekä erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon avohoidon sekä laitoshoidon työtehtävissä.

Työpaikkoja voi olla perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa mm. vuodeosastoilla, poliklinikoilla, suunhoidossa, perustason ensihoidossa, perioperatiivisessa yksikössä, saattohoidossa, kotihoidossa tai kotisairaalassa. Työpaikat voivat olla julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla. Tutkinnon suorittanut voi toimia myös yrittäjänä, mm. jalkojenhoitotyössä.

Koulutuksen sisältö

Osaamisala valitaan myöhemmin opintojen edistyessä.
Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisalassa hän osaa toimia kotihoidossa asiakkaan toimintakykyä edistävästi ja edistää ikääntyvien osallisuutta.
Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalassa hän osaa edistää asiakkaan terveyttä, toimia kotihoidossa ja sairaanhoitotyössä.

Kenelle

Koulutukseen voivat hakeutua kaikki alasta kiinnostuneet (pohjakoulutusvaatimuksena peruskoulu), jatkuvan haun kautta voivat hakea ne, joilla on jo aiemmin suoritettuna jokin muu tutkinto. Yhteishaussa hakevat pääsääntöisesti samana vuonna peruskoulunsa päättävät. Koulutukseen voi tulla myös suorittamaan alan keskeneräiset opinnot loppuun tai hakeutua opiskelemaan tutkinnon osia.

Kustannukset opiskelijalle

Kustannuksia syntyy mm. koulumatkoista, työvaatteista, -jalkineista ja -välineistä (esim. läppäri ja kuulokkeet), oppikirjoista ja muusta opiskelumateriaalista, opintokäynneistä. Opiskeltavasta tutkinnosta riippuen kustannukset vaihtelevat paljon. Muutoin opiskelu on maksutonta ja koulupäivinä saa maksuttoman lounaan Kela-kortilla koulun ruokalasta.

Jatko-opintomahdollisuudet

Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Lisää koulutusta voi hankkia myös esim. suorittamalla ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.

Muuta huomioitavaa

Yhteishaun hakulomakkeessa kysytään, onko hakijalla ammatinvalintaan ja koulutukseen vaikuttavia sairauksia tai vammoja.

Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa.

Terveydenhuoltoalalla yleisimpiä esteitä ovat erilaiset ihottumat ja allergiat, tukielinten sairaudet ja psyykkiset sairaudet. Myös eräillä muilla aloilla on terveyteen ja fyysisiin ominaisuuksiin liittyviä erityisvaatimuksia.

Erityisesti astmaa, diabetesta, epilepsiaa tai muuta tasapainoon vaikuttavaa sairautta, sydän- ja verisuonitauteja, allergiaa ja käsi-ihottumaa sairastavien tai mikäli henkilöllä on näön tai kuulon heikkoutta tai tuki- ja liikuntaelimistön sairaus, tulisi mahdollisimman tarkoin selvittää etukäteen, miten heidän terveytensä soveltuu suunnitelluille ammattialoille.

SORA-LAKI

Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa:

Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta ammatillisessa peruskoulutuksessa ja myöhemmin työelämässä.

Opiskelijaksi ottamisen esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b §:ssä (951/2011).
Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

Lisätietoja antaa

Tuula Karttunen
044 034 5751
tuula.karttunen@sasky.fi

Hae koulutukseen