Lataa pdf

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lähihoitaja
Hakuaika: 20.12.2019 – 31.12.2022

Tutkinnon kuvaus

Lähihoitajan työ on kasvatus-, hoito- ja kuntoutustehtäviä sisältävää perushuolenpitotyötä. Laaja-alainen tutkinto luo edellytykset joustavalle liikkumiselle sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisissa työtehtävissä. Keskeistä ammatissa on ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot sekä fyysinen kunto. Koulutus on SORA-lain säätelemää, hakijat kutsutaan pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen.

Lähihoitajia työskentelee päiväkodeissa, kouluissa, kotihoidossa, vammaisten ja kehitysvammaisten palvelu- ja toimintakeskuksissa, kuntoutuslaitoksissa, terveyskeskussairaaloissa, palvelutaloissa sekä vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa.

Koulutuksen kuvaus

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (145 osaamispistettä) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä). Ammatillisista tutkinnon osista pakollisia on 90 ja valinnaisia 55 osaamispistettä.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja on nimikesuojattu ammattihenkilö sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen että sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaisesti. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneen rekisteröinti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilörekistereihin tapahtuu osaamisalasta riippumatta lähihoitaja-nimikkeellä sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valviran ohjeiden mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut voi työskennellä erilaisissa hoidon ja huolenpidon, varhaiskasvatuksen, vanhus- ja vammaispalvelujen, mielenterveys- ja päihdetyön, kotihoidon, lapsiperheiden sekä erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon avohoidon sekä laitoshoidon työtehtävissä. Työpaikkoja voi olla perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa mm. vuodeosastoilla, poliklinikoilla, varhaiskasvatuksessa, kotihoidossa tai kotisairaalassa. Työpaikat voivat olla julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla. Tutkinnon suorittanut voi toimia myös yrittäjänä.

Varhaiskasvatuksesta annetun lain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaan varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tulee sisältää tai sitä tulee täydentää lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla. Vammaistyön osaamista tuottavat pakolliset tutkinnon osat suorittaneelle on kuitenkin riittävää suorittaa vain lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen tutkinnon osa.

Parkanossa tarjotaan koulutusta kolmeen osaamisalaan;

1. Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalaan;
Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala tuottaa osaamisen edistää varhaiskasvatuksessa lapsen kasvua, hyvinvointia ja oppimista sekä lapsen, nuoren ja perheen terveyttä ja hyvinvointia.

2. Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala;
Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala tuottaa osaamisen toimia kotihoidossa asiakkaan toimintakykyä edistävästi ja edistää ikääntyvien osallisuutta.

3. Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala;
Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala tuottaa osaamisen edistää asiakkaan terveyttä, toimia kotihoidossa ja sairaanhoitotyössä.

Kenelle

Koulutukseen voivat hakeutua kaikki alasta kiinnostuneet (pohjakoulutusvaatimuksena peruskoulu). Jatkuvan haun kautta voivat hakea ne, joilla on jo aiemmin suoritettuna jokin muu tutkinto. Yhteishaussa hakevat pääsääntöisesti samana vuonna peruskoulunsa päättävät. Koulutukseen voi tulla myös suorittamaan alan keskeneräiset opinnot loppuun tai hakeutua opiskelemaan tutkinnon osia.

Kustannukset opiskelijalle

Kustannuksia syntyy mm. koulumatkoista, oppikirjoista ja mahdollisesti työvaatteista ja -kengistä.
Opiskeltavasta tutkinnosta riippuen kustannukset vaihtelevat paljon. Muutoin opiskelu on maksutonta ja koulupäivinä saa maksuttoman lounaan.

Koulutuksen päättyessä sinulla on mahdollisuus rekisteröidä nimikkeesi Valviraan. Rekisteröinti on maksullinen. Lisätietoja löytyy Valviran sivuilta.

Jatko-opintomahdollisuudet

Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Lisää koulutusta voi hankkia myös esim. suorittamalla ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.

Muuta huomioitavaa

SORA-LAKI

Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa

Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta ammatillisessa peruskoulutuksessa ja myöhemmin työelämässä.

Opiskelijaksi ottamisen esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b §:ssä (951/2011).

Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

Yhteishaun hakulomakkeessa kysytään, onko hakijalla ammatinvalintaan ja koulutukseen vaikuttavia sairauksia tai vammoja.

Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa.

Terveydenhuoltoalalla yleisimpiä esteitä ovat erilaiset ihottumat ja allergiat, tukielinten sairaudet ja psyykkiset sairaudet. Myös eräillä muilla aloilla on terveyteen ja fyysisiin ominaisuuksiin liittyviä erityisvaatimuksia.

Erityisesti astmaa, diabetesta, epilepsiaa tai muuta tasapainoon vaikuttavaa sairautta, sydän- ja verisuonitauteja, allergiaa ja käsi-ihottumaa sairastavien tai mikäli henkilöllä on näön tai kuulon heikkoutta tai tuki- ja liikuntaelimistön sairaus, tulisi mahdollisimman tarkoin selvittää etukäteen, miten heidän terveytensä soveltuu suunnitelluille ammattialoille.

Lisätietoja antaa

Opinto-ohjaaja Tarja Perolainen, puh. 050 338 3314,
s.posti: tarja.perolainen@sasky.fi tai toimisto puh. 03 345 7100, sähköposti: iisakki@sasky.fi.

Hae koulutukseen