Mattila – rehtorin virka-asunnosta restauroinnin oppikohteeksi

Osaran toimipisteen pihapiirissä Hämeenkyrössä seisova Mattila-rakennus on arvokas osa alueen historiaa ja kulttuuriperintöä. Rakennus on alun perin rakennettu 1920-luvulla rehtorin virka-asunnoksi, ja sen tarina kertoo aikansa edistyksellisestä ajattelusta ja käsityötaidosta.

Rakennuksen restaurointityötä ovat suorittaneet Sasky Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen rakennusrestauroinnin opettajat Susanna Siro ja Esko Huhtala opiskelijoineen. Työ on laaja, monivuotinen projekti, jossa mennyt ja nykyinen rakentamisen taito kohtaavat.

Rakennus, jossa näkyi aikansa arvomaailma

Rakennuksen suunnittelun taustalla oli Osaran kartanon omistaja Matti Hildén ja hänen puolisonsa Ester Hildén, joka oli saanut koulutuksensa Ruotsissa ja oli aikansa edistyksellinen ajattelija.
”Ester Hildén suunnitteli itse monia talon ratkaisuja ja toiveitaan, kuten kylpyhuoneen, mikä oli maaseudulla 1920-luvulla erittäin harvinaista, joskaan kylpyhuonetta ei tuolloin toteutettu”, kertoo Susanna Siro.

Rakennuspiirustukset laati rakennuspiirtäjä Kontusaari, ja talo toteutettiin peilikuvana alkuperäiseen suunnitelmaan nähden, koska tontin maasto vaikutti rakennuksen sijoitteluun. Hirsirunko tehtiin Kyrösjärvestä nostetuista uppotukeista, mikä tekee Mattilasta jo rakenteellisestikin ainutlaatuisen.

Valmistuessaan talo oli aikaansa nähden erittäin hieno ja edistyksellinen. Jokainen huone oli sävytetty erikseen: keittiö vaaleankeltainen, piian kammari harmaa, salit vihertävän harmaat ja rehtorin huone sinertävä. Ikkunoiden sisäpuitteet oli sävytetty huoneiden tapettien mukaan.
Ulkoväriltään rakennus oli okran keltainen valkoisin listoin ja punertavaksi maalatulla pärekatolla.
”Ester ei halunnut tästä tavallista maatilan päärakennusta, vaan hienon rehtorin talon. Jo silloin on arvotettu, että tämä on jotakin erityistä”, Siro kuvailee.

Historia paljastuu purkamisen myötä

Mattilaa on vuosikymmenten aikana muokattu useaan otteeseen. 1970-luvulla ylä- ja alakerta erotettiin eri asunnoiksi ja taloon tehtiin toinen sisäänkäynti. Alkuperäiset piirustukset löytyivät restauroinnin aloituksen jälkeen, mutta alkuun restaurointityö perustui pitkälti rakennuksen jättämiin jälkiin.

”Tämä talo on itse kertonut meille tarinaansa. Rakenteita purkaessa on löytynyt muun muassa pistorasian sisältä lappu, jossa oli remonttimiesten nimet ja päivämäärä vuodelta 1956, sekä teksti ‘Muistakaa, että mekin olemme miehiä.’ Myös 60-luvun muurauksesta löytyi piirros ja aikaleima, ja yläkerran katosta teksti, jossa mainittiin 1990-luvun talviolympialaiset ja sään tila.

Rakennus on paljastanut myös yllättäviä löytöjä – vanhoja ikkunoita, rakenteiden taakse piilotettuja ovia ja jopa 1900-luvun alun asekätkön.

Mattila on kuin historian kerrosarkisto. Täällä on säilynyt valtavasti pieniä tarinoita eri aikakausilta.

Restaurointi alkoi katosta

Kun Esko Huhtala opiskelijoineen aloitti restaurointityön vuonna 2021, rakennus oli jo huonossa kunnossa. Katto vuoti ja sisätiloissa oli kosteusvaurioita.
”Ensimmäiseksi purettiin kaikki rakennukseen kuulumattomat materiaalit, kuten muovit, lastulevyt ja muut. Sen jälkeen ryhdyttiin katon uusimiseen”, Huhtala kertoo.

Ennen varsinaista työskentelyä tehtiin kuitenkin perusteellinen kartoitus ja suunnittelu, jossa arvioitiin rakennuksen kunto ja korjausjärjestys. ”Tämä ei ole pelkkää rakentamista, vaan jatkuvaa tutkimista ja pohdintaa. Ennen kuin mihinkään rakenteeseen kosketaan, on selvitettävä, miksi vaurio on syntynyt ja miten se voidaan korjata niin, että se ei toistu”, Huhtala painottaa.

Vasta huolellisen suunnittelun jälkeen siirryttiin käytännön työhön. Vanha tiilikatto purettiin, tiilet lajiteltiin ja ehjät toimitettiin uudelle käyttäjälle kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Uusi huopakatto rakennettiin perinteisin menetelmin, ja samalla uusittiin myös valolyhty.

Katon jälkeen työ eteni runkorakenteisiin ja alapohjaan. Keittiön lattiat purettiin, rossipohja avattiin ja etuosasta löytyneet lahot hirret vaihdettiin uusiin.
”Meidän oli pakko mennä niin pitkälle runkoon, että löytyi ehjää puuta. Museoviraston kanssa sovittiin, että työ ulotetaan avustuksen ulkopuolelle, jotta rakenne saadaan varmasti kuntoon”, Huhtala kertoo.

Myös eteisten perustuksia on oikaistu ja sokkeleita uusittu, ja parhaillaan työn alla on julkisivun korjaus niiltä osin, joihin on saatu avustusta.

Opiskelijoille käytännön oppia ja ongelmanratkaisua

Mattila on osoittautunut ihanteelliseksi opetuskohteeksi rakennusrestauroinnin opiskelijoille. Jokainen vuosikurssi on päässyt osallistumaan eri vaiheisiin: purkutöihin, hirsikorjauksiin, rossipohjan ja katon rakentamiseen sekä julkisivun maalaamiseen.

”Kun ongelma paljastuu vasta rakenteita avatessa, se opettaa eniten sekä opettajaa että opiskelijoita. Tällainen työmaa kehittää ongelmanratkaisukykyä ja kärsivällisyyttä”, Huhtala sanoo.

Siro täydentää, että Mattilan sijainti koulun vieressä tekee siitä opetuksellisesti korvaamattoman.
”Täällä opiskelijat voivat rauhassa perehtyä perinteisiin materiaaleihin ja työmenetelmiin aidossa ympäristössä.”

Perinteiset materiaalit ja kestävä rakentaminen

Restaurointityössä on pyritty säilyttämään rakennuksen alkuperäinen luonne.
”Emme tee ylikorjaamista, vaan korjaamme vain sen, mikä on tarpeen. Käytämme hengittäviä materiaaleja, kuten purueristettä ja puukuitueristeitä. Näin rakenne toimii kuten ennenkin”, Huhtala selittää.

Siro lisää, että restauroinnissa pohditaan aina myös rakennuksen historiaa ja merkitystä.
”Ester Hildénin visio oli jo aikanaan edistyksellinen. Hän halusi tuoda maaseudulle kauneutta ja käytännöllisyyttä. Se näkyy vieläkin tässä talossa.”

Tulevaisuus ja kulttuuriperinnön vaaliminen

Mattila on suojeluprosessissa, ja sen ympäristöön kuuluva puutarha on osa kokonaisuutta. Ester Hildénin 1930-luvulla laatima puutarhasuunnitelma on säilynyt kasviluetteloineen ja latinalaisine nimineen.

Rakennuksen lopullinen käyttötarkoitus on vielä avoin, mutta se tulee jotenkin liittymään Osaran opetuksen kehittämiseen. Ajatuksissa on ollut muun muassa pop-up myymälä ja kahvila sekä kokous- ja majoitustoiminta.

”Tärkeintä on, että rakennus säilyy ja pysyy elävänä osana Osaran toimintaa”, Huhtala sanoo.

Siron mukaan Mattila on paljon enemmän kuin vanha rakennus:
”Tämä talo kertoo Osaran ja maatalousoppilaitoksen tarinaa. Se muistuttaa, että myös maaseudulla on aina osattu rakentaa kauniisti, kestävästi ja ajatuksella.”