Siirry sisältöön

Yhteinen tulevaisuus rakentuu yhteistyöllä – Ilmaan! -hankkeen johdon kahvit kokosivat alan toimijat Mänttään

Yhteinen tulevaisuus rakentuu yhteistyöllä – Ilmaan! -hankkeen johdon kahvit kokosivat alan toimijat Mänttään

Ilmailuala on murroksessa. Teknologinen kehitys, digitalisaatio, uudet huollon ja kunnossapidon ratkaisut, drooniteknologian yleistyminen sekä muuttuva turvallisuusympäristö muokkaavat alan toimintaa ja osaamistarpeita ennennäkemättömällä vauhdilla. Juuri näistä teemoista keskusteltiin, kun Ilmaan! -hankkeen johdon kahvit kokosivat lokakuussa koulutuksen, työelämän, elinkeinoelämän ja aluekehityksen toimijoita Mäntän seudun koulutuskeskuksen lentokonehallille. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa hankkeen ajankohtaiset kuulumiset, tarkastella kehittämistoimenpiteiden etenemistä ja ennen kaikkea pohtia yhdessä, millä tavoin suomalaisen ilmailualan tulevaisuutta rakennetaan.

Aamupäivän keskusteluissa korostui yksi viesti ylitse muiden: tulevaisuuden osaaminen syntyy yhteistyössä. Ammatillisen koulutuksen tehtävä on kouluttaa osaajia työelämän tarpeisiin, mutta se onnistuu vain tiiviissä vuoropuhelussa yritysten, viranomaisten, puolustussektorin ja muiden alan toimijoiden kanssa. Juuri tällaiset kohtaamiset luovat mahdollisuuden tunnistaa tulevaisuuden tarpeita, jakaa näkemyksiä ja rakentaa uusia yhteistyömalleja.

Ilmaan! rakentaa tulevaisuuden osaamista

Ilmaan! – Koulutuksen ja työelämän yhteinen kehitys lentokonealalla on Saskyn ja Tredun yhteinen ESR+-rahoitteinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää lentokonealan ammatillista koulutusta vastaamaan muuttuvia työelämän tarpeita Pirkanmaalla. Hanke keskittyy koulutuksen ja työelämän yhteistyön vahvistamiseen, ennakointiosaamisen kehittämiseen, digitaalisten oppimisratkaisujen hyödyntämiseen, alan vetovoiman lisäämiseen sekä tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistamiseen.

Hankkeen työssä ovat tähän mennessä nousseet esiin muun muassa F-35-hankinnan vaikutukset osaamistarpeisiin, uudet huollonhallintajärjestelmät, VR- ja AR-teknologioiden hyödyntäminen koulutuksessa, lentokonealan työvoimatarpeiden ennakointi sekä drooniteknologian ja muun uuden ilmailuteknologian vaikutukset alan tulevaisuuteen.

Vaikka hankkeen merkittävimmät tulokset nähdään vasta tulevina vuosina, on paljon saatu aikaan jo nyt. Oppilaitosten, yritysten, Ilmavoimien, Patrian ja muiden alan toimijoiden välille on rakennettu laaja yhteistyöverkosto. Samalla on käynnistetty digitaalisten oppimisratkaisujen pilotointeja, vahvistettu ennakointityötä ja lisätty alan näkyvyyttä sekä tunnettuutta.

Suurin saavutus on yhteinen näkemys

Johdon kahvien keskusteluissa nousi vahvasti esiin ajatus siitä, että hankkeen suurin onnistuminen ei ole yksittäinen kehittämistoimenpide tai teknologinen ratkaisu.

Merkittävin saavutus on ollut se, että koulutuksen, työelämän, viranomaisten ja kehittäjäorganisaatioiden edustajat on saatu saman pöydän ääreen rakentamaan yhteistä näkemystä ilmailualan tulevaisuudesta. Keskustelujen kautta on alettu hahmottaa, millaista osaamista ala tarvitsee seuraavien viiden tai kymmenen vuoden aikana ja miten koulutus pystyy vastaamaan näihin tarpeisiin.

Samalla on vahvistunut ymmärrys siitä, että tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu pitkäjänteiselle yhteistyölle, ennakoinnille ja rohkeudelle uudistaa toimintatapoja.

Pienlentokone jossa Saskyn logo. Lentokoneen edessä on yhdeksän henkilöä poseeraamassa kameralle.
Halli ja Jämsä ovat suomalaisen ilmailuosaamisen sydän

Tilaisuudessa korostui myös Jämsän ja Hallin alueen ainutlaatuinen merkitys suomalaiselle ilmailualalle. Alueella sijaitsee yksi maamme merkittävimmistä ilmailu- ja puolustusteollisuuden osaamiskeskittymistä. Hallissa toimiva Patria sekä ympärille rakentunut yritysverkosto muodostavat toimintaympäristön, jossa lentokoneiden huoltoon, kunnossapitoon, järjestelmäosaamiseen ja turvallisuuteen liittyvä osaaminen on poikkeuksellisen vahvaa.

Lentokoneasentajakoulutuksen näkökulmasta tällä on erityinen merkitys. Opiskelijat pääsevät oppimaan lähellä työelämää, hyödyntämään alan asiantuntijaverkostoja ja näkemään käytännössä, millaisia osaamistarpeita nykyaikainen ilmailu edellyttää. Samalla yritykset voivat osallistua tulevien osaajien kouluttamiseen, kehittää yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuuden myös tulevaisuudessa.

Alueen merkitys korostuu entisestään puolustus- ja turvallisuussektorin kasvaessa. Modernit lentojärjestelmät, kehittyvät huoltoteknologiat ja kansallisen huoltovarmuuden vahvistaminen lisäävät tarvetta korkeatasoiselle ilmailuosaamiselle. Lentokoneasentajilla ja kunnossapidon ammattilaisilla on keskeinen rooli siinä, että Suomen ilmailun toimintakyky, turvallisuus ja huoltovarmuus säilyvät vahvoina myös tulevaisuudessa.

Mäntän seudun koulutuskeskuksen näkökulmasta Hallin ilmailuympäristö tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää koulutus, työelämä ja alueellinen kehittäminen. Yhteistyön avulla voidaan vahvistaa sekä alueen elinvoimaa että koko suomalaisen ilmailualan kilpailukykyä.

Katse tulevaisuudessa

Mäntän seudun koulutuskeskuksessa ilmailualan tulevaisuuteen suhtaudutaan luottavaisesti mutta realistisesti. Tavoitteena on vahvistaa oppilaitoksen asemaa ilmailualan kouluttajana, lisätä alan vetovoimaa ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa.

Samalla tunnistetaan toimintaympäristön muutokset. Oppivelvollisuusikäisten määrän väheneminen haastaa koulutuksen järjestäjiä etsimään uusia ratkaisuja ja uusia kohderyhmiä. Tämän vuoksi jatkuvan oppimisen, aikuiskoulutuksen sekä työikäisen väestön osaamisen täydentämisen merkitys kasvaa tulevina vuosina entisestään. Tarvitsemme joustavia, työelämälähtöisiä koulutusratkaisuja, jotka mahdollistavat uuden osaamisen hankkimisen, alanvaihdon sekä täsmäkoulutukset erilaisiin työelämän tarpeisiin.

Aamupäivän keskusteluissa kiteytyi yksi tärkeä kysymys:

Mikä on se yksi osaamistarve tai muutos ilmailualalla, johon koulutuksen pitäisi reagoida jo tänään eikä vasta viiden vuoden päästä?

Kysymykseen ei löytynyt yhtä oikeaa vastausta, mutta juuri siksi keskustelu oli arvokas. Tulevaisuuden osaaminen ei synny sattumalta. Se rakennetaan ennakoinnin, kumppanuuksien ja yhteisen tahtotilan avulla.

Johdon kahvit osoittivat, että ilmailualan kehittämiseen löytyy osaamista, sitoutumista ja vahvaa yhteistyöhalua. Hankkeen tarjoama yhteistyöalusta on tärkeä askel, mutta yhtä tärkeää on varmistaa, että vuoropuhelu ja yhteinen kehittämistyö jatkuvat myös hankekauden jälkeen.

Suomalaisen ilmailualan tulevaisuutta rakennetaan juuri nyt. Yhdessä voimme varmistaa, että ala kehittyy, kasvaa ja tarjoaa tulevaisuudessakin osaajille merkityksellisiä uramahdollisuuksia, yrityksille niiden tarvitsemaa huippuosaamista ja yhteiskunnalle vahvempaa kilpailukykyä sekä huoltovarmuutta. Tämä työ tehdään yhteistyössä – ja juuri siksi Ilmaan! -hanke on niin tärkeä.

Katja Lehtinen
Lentokonealan vastuullinen johtaja/rehtori

Ilmaan! -hanke on Saskyn ja Tredun yhteishanke, jossa kehitetään ilmailualan koulutusta. Kirjoitus on osa Ilmaan! -hankkeen viestintää. Tässä blogisarjassa hankkeen ohjausryhmän jäsenet tarkastelevat Ilmaan! -hankkeen teemoja omista asiantuntijanäkökulmistaan. Ohjausryhmän blogikirjoituksia julkaistaan noin kerran kuukaudessa, ja ne tukevat sekä vahvistavat hankkeen muuta viestintää.

Kirjoitus on tehty osana Ilmaan! -hanketta, jota Euroopan unioni osarahoittaa. Hankkeen etenemistä voi seurata täällä:

Ilmaan! | SASKY koulutuskunta­yhtymä

Ilmaan! – Tredu – Tampereen seudun ammattiopisto(siirryt toiseen palveluun)

EU:n lippu ja teksti Euroopan unionin osarahoittama