Myös ilmailualan koulutuksen tulee perustua osaamisperusteisuuteen
Suomen ammatillinen koulutus uudistui 1.1.2018 Ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Reformin tavoitteena oli tehdä koulutuksesta aiempaa osaamisperusteisempaa, työelämälähtöisempää ja yksilöllisempää. Tavoitteena oli vahvistaa yhteyttä työelämään ja helpottaa siirtymistä opintojen jälkeen töihin.
Tämä muutos toteutui valtaosalla ammatillisen koulutuksen tutkintoja, mutta ilmailualan koulutuksista lentokonehuoltohenkilöstön koulutus jäi uudistuksen ulkopuolelle johtuen Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) tiukasta ohjauksesta järjestää huoltohenkilöstön koulutusta koulutushyväksynnän saaneissa PART 147 -koulutusorganisaatioissa. Tämä ohjaus perustuu EU-komission asetukseen (EU) N:o 1321/2014 Euroopan unionin maissa.
Osaamisperusteinen koulutus ja arviointi (CBTA; Competency-Based Training and Assessment) ei ole uusi tapa koulutta opiskelijoita ilmailualalla vaan se on ollut käytössä EASA:n hyväksymänä lentäjäpuolen koulutuksissa, jossa arvioidaan, pystyykö lentäjä tai muu ilmailualan ammattilainen osoittamaan vaaditun osaamisen realistisissa lentotilanteissa, eikä pelkästään suorittamaan tiettyä määrää lentotunteja tai yksittäisiä harjoituksia.
EASA:n CBTA (Competency-Based Training and Assessment) on laajenemassa myös lentokonehuoltohenkilöstön koulutukseen, eli Part-66-lentokonemekaanikkojen ja Part-147-koulutusorganisaatioiden toimintaan. Tavoitteena on siirtyä pelkästä teoriakokeiden ja tehtävälistojen suorittamisesta siihen, että mekaanikon todellinen ammatillinen osaaminen osoitetaan käytännön työssä ja arvioidaan systemaattisesti.
Mitä CBTA tarkoittaa lentokonehuoltohenkilöstön peruskoulutuksessa?
Nykyisessä perinteisessä Part-66-järjestelmässä koulutuksen painopiste on ollut:
● teoriaopinnoissa
● moduulikokeiden läpäisemisessä,
● käytännön taitojen harjoitusten ja käytännön kokeiden suorittamisessa,
● käytännön taitojen hankkimisessa käytännön harjoittelujaksolla (TOP) alan yrityksissä.
CBTA:ssa arvioinnin kohteena on laajempi ammatillinen pätevyys. Mekaanikon tulee osoittaa, että hän kykenee tekemään huoltotyön turvallisesti, oikein ja itsenäisesti todellisessa huoltoympäristössä.
EASA:n osaamisperusteinen lähestymistapa korostaa esimerkiksi seuraavia osaamisia:
● teknisten tietojen (AMM, IPC, SRM, CMM jne.) oikea käyttö,
● huoltomenetelmien oikea soveltaminen,
● vikadiagnostiikka ja ongelmanratkaisu,
● työkalujen ja testilaitteiden turvallinen käyttö,
● inhimillisten tekijöiden (Human Factors) hallinta,
● viestintä ja työvuorojen välinen tiedonsiirto,
● dokumentointi ja huoltotodisteiden oikeellisuus,
● turvallisuuskulttuuri, sekä riskien ja virheiden hallinta.
Miten arviointi muuttuu?
CBTA:ssa arviointi tapahtuu havainnoimalla suoritusta. Opettaja arvioi, miten opiskelija esimerkiksi:
1. valmistautuu työhön,
2. tunnistaa riskit,
3. käyttää huolto-ohjeita,
4. suorittaa työn,
5. tarkastaa lopputuloksen,
6. dokumentoi työn asianmukaisesti.
Arviointi ei siis perustu vain siihen, että tehtävä on tehty, vaan siihen, miten hyvin osaaminen vastaa määriteltyjä pätevyyskriteerejä.
Yhteys Part-66- ja Part-147-sääntöihin;
EASA on valmistellut muutoksia Part-66- ja Part-147-järjestelmään, jotta:
● käytännön harjoittelun arviointi olisi yhdenmukaisempaa,
● peruskoulutus perustuisi enemmän osoitettuun osaamiseen,
● koulutusorganisaatiot voisivat käyttää nykyaikaisia osaamisperusteisia menetelmiä,
● koulutuksen tehokkuus ja turvallisuus paranisivat.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Part-147-organisaatioiden on määriteltävä osaamiskriteerit, arviointimenetelmät, arvioijien pätevyys sekä dokumentoitu arviointiprosessi.
Suomalaiselle B1- tai B2-mekaanikoksi opiskelevalle CBTA näkyy todennäköisimmin siinä, että käytännön työssäoppimisen (TOP) arviointi muuttuu aiempaa rakenteellisemmaksi, ja osaamisen osoittaminen painottuu enemmän kuin pelkkä tehtävien määrällinen suorittaminen.
Nyt käynnissä olevassa Ilmaan -hankkeessa on oiva tilaisuus tehdä pohjatyötä EASA:n tulevan CBTA-koulutuksen suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi eri Part 66 -lupakirjaluokkien osalle. Tämä muodostaa myös viitekehyksen modernien koulutusmenetelmien hyödyntämiselle, sekä koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnille jatkuvasti kehittyvässä lentokonehuoltoympäristössä. Tässä kehitystyössä kannattaa hyödyntää CBTA-koulutusta jo järjestäneitä osaajia sekä rakentaa CBTA-yhteistyötä kotimaisten ilmailualan huolto-organisaatioiden kanssa.
Juhani Anttila
koulutuspäällikkö
Tredu, lentokonehuoltokoulutus, FI.147.0002
Ilmaan! -hanke on Saskyn ja Tredun yhteishanke, jossa kehitetään ilmailualan koulutusta. Kirjoitus on osa Ilmaan! ‑hankkeen viestintää. Tässä blogisarjassa hankkeen ohjausryhmän jäsenet tarkastelevat Ilmaan! -hankkeen teemoja omista asiantuntijanäkökulmistaan. Ohjausryhmän blogikirjoituksia julkaistaan noin kerran kuukaudessa, ja ne tukevat sekä vahvistavat hankkeen muuta viestintää.
Kirjoitus on tehty osana Ilmaan! ‑hanketta, jota Euroopan unioni osarahoittaa. Hankkeen etenemistä voi seurata täällä:
Ilmaan! | SASKY koulutuskuntayhtymä
Ilmaan! – Tredu – Tampereen seudun ammattiopisto
