Siirry sisältöön

Konepaja-akatemia 2.0 mukana ITK2026-konferenssissa Tampere-talolla

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa (ITK) -konferenssia on järjestetty jo yli 30 vuoden ajan. Tapahtuma on kasvanut yhdeksi Suomen merkittävimmistä digitaalisen oppimisen, opetusteknologian ja pedagogisen kehittämisen kohtaamispaikoista. Tänä vuonna myös me pääsimme esittelemään Konepaja-akatemia 2.0 -hankkeen tuotoksia Tampere-talolla. Hankkeessa on kehitetty digitalisuutta hyödyntävää koulutusmallia, jossa hiontaosaamista opitaan VR simulaattorin avulla ja teoriaopinnot toteutetaan Moodlessa.

Koulutustilanteessa kaksi henkilöä esittelee VR-teknologiaa yleisölle ITK2026-tapahtumassa. Yksi osallistuja käyttää VR-laseja puhujakorokkeen vieressä, samalla kun taustalla näkyy tapahtuman pinkki ITK2026-esitysnäkymä.

Esityksessämme yhdistyivät VR-hiontasimulaattori, DigiCampus-/Moodle-oppimisympäristö, AI-videolla tuettu visuaalinen kokonaisuus sekä käytännön kokemukset kehitysprosessista, onnistumisista ja jatkosuosituksista. Aloitimme esityksen runolla. Ratkaisu oli tietoinen. Halusimme muistuttaa, ettei teknologia yksin riitä. Oppiminen on lopulta myös tunnetta, kokemusta, muistijälkiä ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tunnelma seminaarissa oli alusta asti erittäin innostunut. Sali oli täynnä kuulijoita ja keskustelua syntyi paljon niin esityksen aikana kuin sen jälkeenkin. Esitys oli rakennettu huolella ja sitä oli myös sparrattu sekä harjoiteltu etukäteen. Kokonaisuus toimi lopulta juuri niin kuin toivoimme: visuaalisesti, rytmiltään ja tunnelmaltaan yhtenäisenä kokemuksena. Yksi hankkeen keskeisistä teemoista liittyy hiljaisen tiedon säilyttämiseen. Teollisuudessa valtava määrä osaamista on edelleen kokemusperäistä tietoa, jota ei löydy oppikirjoista. Eläköitymisen myötä osa tästä tiedosta uhkaa kadota. Simulaatioiden, digitaalisten

oppimisympäristöjen ja pedagogisesti rakennetun sisällön avulla tätä osaamista voidaan tehdä näkyväksi ja siirtää seuraaville sukupolville.

Henkilö esittelee VR-simulaatiota koulutustilassa käyttäen VR-laseja. Taustalla valkokankaalla näkyy virtuaalinen oppimisympäristö ja ITK2026-tapahtuman visuaalinen ilme.

Hankkeen posteri oli esillä koko konferenssin ajan ja sen ympärillä kävi jatkuvasti ihmisiä keskustelemassa. Erityisen kiinnostavia olivat keskustelut digitaalisista oppimisympäristöistä ja niiden tulevaisuudesta. Myös Helsingin kaupungin edustajat osoittivat vahvaa kiinnostusta yhteistyömahdollisuuksiin. Konferenssissa näkyi laajemminkin vahva muutos oppimisen kentässä. Tekoäly-teemat olivat lähes kaikkialla esillä. Samalla oppimisanalytiikka, digitaaliset ympäristöt ja erilaiset dataa hyödyntävät ratkaisut nousivat vahvasti esiin. Näytteilleasettajissa näkyi koko digitaalisen oppimisen ekosysteemi: oppimisalustoja, analytiikkaratkaisuja, VR- ja AR-teknologiaa, laitevalmistajia, hybridiopetuksen ratkaisuja sekä erilaisia opetuksen tukipalveluita. Mukana olivat muun muassa useat tietokone- ja laitevalmistajat, mobiiliratkaisut, interaktiiviset opetustilat sekä opetuksen ohjelmistoja kehittävät toimijat. Mielenkiintoisia havaintoja syntyi myös muista simulaatioympäristöistä. Erityisesti oppilaitoskäyttöön suunnattu hitsaussimulaattori herätti paljon ajatuksia. Verrattuna aiemmin näkemiimme ratkaisuihin siinä korostui aiempaa vahvempi data-analytiikka sekä aistihavaintojen hyödyntäminen. Esimerkiksi äänten perusteella hitsaaja pystyi päättelemään työskentelyn laatua. Tämä kertoo hyvin siitä suunnasta, johon oppiminen ja simulaatiopedagogiikka ovat kehittymässä. Erityisen kiinnostava esimerkki oli myös Stadin ammattiopiston Digimikro-opit-hanke, jossa hyödynnettiin digitaitojen vertaisohjaamista ja verkko-oppimista. Se kuvasi hyvin laajempaa muutosta: oppiminen ei enää tapahdu vain luokkahuoneessa, vaan verkostoissa, digitaalisissa ympäristöissä ja yhteisöllisesti rakennetun osaamisen kautta. ITK2026 muistutti vahvasti siitä, että suomalaisessa koulutuksessa tehdään tällä hetkellä paljon kunnianhimoista ja aidosti kiinnostavaa kehitystyötä. Teknologia yksin ei kuitenkaan ratkaise mitään. Ratkaisevaa on lopulta se, miten teknologia, pedagogiikka ja ihmisten osaaminen kyetään yhdistämään toimivaksi kokonaisuudeksi.

Yleisö seuraa VR-hiontakoulutuksen esitystä luokkatilassa. Etualalla näkyy kannettava tietokone, jonka näytöllä on Saskyn ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteinen esitysdia aiheesta ”VR-hiontakoulutuksen malli, joka yhdistää työelämän ja oppimisen”.

Riika Kankaanpää, hankevastaava, Sasky koulutuskuntayhtymä

Pauliina Paukkala, lehtori, Tamk

Riikka Kankainen, lehtori, Tamk

Matti Kivimäki, lehtori, Tamk

Kirjoitus on tehty osana Konepaja-akatemia 2.0 -hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama hanke. Hankkeen edistymistä voi seurata Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta(siirryt toiseen palveluun).

EU:n lippu ja teksti Euroopan unionin osarahoittama