Kielituki työssäoppimisen aikana auttaa kielen oppimisessa
HELMA – Hoiva-alalle elinvoimaa -hankkeessa koulutamme maahanmuuttajataustaisia hoiva-avustajaopiskelijoita. Ammatillisten opintojen ohessa opiskelijat saavat suomen kielen opetusta kaksi kertaa viikossa. Tästä huolimatta suomen kielen tuki on tarpeen myös työssäoppimisen aikana. Harjoittelujaksot ovat pitkiä, noin 8 viikkoisia kerrallaan. Tämä on pitkä aika, joten tukea tarvitaan myös työpaikalle.
Kielituki työharjoittelun aikana tarkoittaa kielellistä tukea opiskelijalle ja ohjauksellista tukea työpaikkaohjaajalle. S2-opettajan tavoitettavuus työharjoittelun aikana on siinä keskeistä kuin myös S2-opettajan näkyminen ja läsnäolo esimerkiksi työpaikkakäyntien muodossa. Matalan kynnyksen yhteydenotto kielihaasteiden ilmetessä ja miksei jo ennen sitä on suotavaa ja siihen kannustetaan. Kielituki työpaikalla on erityisen tärkeää siksi, että opiskelija vasta opettelee kieltä ja kielen opiskelua tapahtuu työn ohessa. Ammatillinen harjoittelujakso on samalla kielen oppimisen harjoittelua.
Kielituki työssäoppimiseen lähtiessä
Kielituki alkaa jo ennen työharjoittelun alkua. Opiskelijat saavat taskuvihot, työkalun sanojen ja fraasien opetteluun työssä. Opiskelijat keräävät pieneen vihkoon hyödyllisiksi kokemiaan uusia sanoja ja vuorovaikutuksen fraaseja työssäoppimisen aikana. Vihko kulkee mukana työvuoron aikana, esimerkiksi työtakin taskussa. Toisinaan opiskelijat käyvät koululla harjoittelun aikana, ja silloin yhdessä puretaan uusia opittuja sanoja ja fraaseja.
Myös työpaikkoja lähestytään ennen työharjoittelun alkua. Työpaikkaohjaajat saavat kielisopimuspohjan sekä infoposterin kielitietoisen ohjaamisen periaatteista. Kielisopimus on ohjauskeskustelu työpaikkaohjaajan ja opiskelijan välillä, ja siinä sovitaan yhteisistä pelisäännöistä opiskelijan kielivirheiden korjaamiseksi. Osa opiskelijoista toivoo, että kielivirheisiin tartutaan herkällä kädellä ja heti. Osan kanssa taas pääpaino on puhumiseen kannustamisessa, jolloin jokaiseen pikkuvirheeseen ei ole syytä tarttua. Joku opiskelija voi taas kokea kiusalliseksi, jos ohjaaja korjaa häntä asiakkaan läsnä ollessa, toista tämä ei haittaa yhtään. Yhteisiä pelisääntöjä siis tarvitaan.
Kielitietoisen ohjauksen askeleet- infoposteri on tehty visuaalisesti mukavan näköiseksi, jolloin se on helppo ripustaa työpaikalla vaikkapa yhteisen taukotilan seinälle. Posteriin on tiivistetty kielitietoisen ohjaamisen periaatteet kahdeksaan napakkaan askelmerkkiin alkaen kohdasta yksi, puhu suomea, ja päätyen viimeiseen eli ilmehdi ja elehdi, ota kuvat ja esineet avuksi.
Työssäoppimisen kielituki käytännössä
Työssäoppimisen aikana kielitukea toteutetaan kielitukikeskustelujen muodossa. S2-opettaja jalkautuu työpaikalle, ja yhdessä opiskelijan ja ohjaajan kanssa käydään vapaamuotoinen ohjauskeskustelu. Keskustelun aiheita ovat opiskelijan suomen kielen oppiminen työssä, kieleen ja ymmärtämiseen liittyvät mahdolliset haasteet sekä niiden ratkaisut ja ehkäpä kaikista tärkeimpänä asiakasvuorovaikutus ja sen sujuvuus.
Usein kielitukikeskusteluissa nousee esille rohkeuden puute, joka liittyy opiskelijalla suomen kielen puhumiseen asiakkaiden kanssa. Tähän olemme hankkeessa kehittäneet keskustelukortit, jotka tarjoavat aiheita ja fraaseja ikäihmisten kanssa vuorovaikutukseen. Nykyisin keskustelukortit ovat aina mukana, kun käyn työpaikoilla. Ne ovat saaneet hyvän ja innostuneen vastaanoton. Keskustelukorttien avulla opiskelija voi harjoitella vapaamuotoista keskustelua suomeksi asiakkaan kanssa. Korteissa on valmiiksi kysymyksiä eri aiheista, kuten lempiasioita, lapsuusmuistoja ja harrastuksia.
Toisena tuliaisena työpaikat saavat hankkeessa tuotetun kuvasanakirjan. Kuvasanakirjaan on koottu noin 80 apuvälinettä, esinettä ja tarviketta hoiva- ja hoitoalalta. Kuvasanakirja koostuu kuvakorteista, joissa on esineen kuvan ja nimen lisäksi lyhyt käyttökuvaus sekä kielitietoa, lähinnä verbejä, jotka liittyvät kiinteästi esineen käyttämiseen. Opiskelijat saavat lisäksi kuvasanakirjasta taskuversion, jota on helppoa pitää mukana ja käyttää työssä.
Kielitukikeskustelut ovat usein hedelmällisiä ja lisäävät osaltaan myös hoiva- ja hoitoalan henkilöstön kielitietoisuutta. Väkisinkin ohjaaja joutuu pohtimaan oman ohjauksensa kieltä, kun ohjattava vielä opiskelee suomea. Tähän tarpeeseen hankkeessa on vastattu myös koulutussarjalla, jossa aiheina ovat kielitietoisuus ja kulttuurisensitiivisyys hoiva-alan työssä. Koulutukset ovat vasta alussa, mutta ovat jo nyt saaneet innostuneen vastaanoton kentällä.
Kielitukea tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa myös muilla aloilla opiskellessa kuin vain hoiva- ja hoitoalalla.
Kaikki hankkeen tuottamat materiaalit löydät Saskyn verkkosivuilta hanketuotoksista osoitteesta: HELMA | SASKY koulutuskuntayhtymä
Kielisopimuslomakkeen löydät osoitteesta: ELMA-Kielisopimus.pdf
Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
