Reaaliaineet

Sisältö: Tavoitteena on ohjata opiskelijaa ymmärtämään fysiikan merkityksen jokapäiväisessä elämässä ja teknologiassa. Tutkimukset ja mittaukset johdattelevat uusiin ilmiöihin, käsitteisiin ja luonnontieteiden luonteen hahmottamiseen.

Keskeisiä käsitteitä ovat suure, mittaustarkkuus, mallintaminen, tiheys, energia, energialähteet, kasvihuoneilmiö.

Sisältö:

• induktioilmiön keskeinen merkitys sähkömagnetismissa
• sähköenergian tuotannon ja siirron fysikaaliset perusteet ja merkitys yhteiskunnan toiminnan kannalta
• sähkömagneettisen säteilyn lähteitä ja vaikutuksia, valo sähkömagneettisena ilmiönä.

Sisältö:

• ionisoivan säteilyn vaikutukset ja säteilyn turvallinen käyttö
• tutustuminen kvanttifysiikkaan perustuvaan maailmankuvaan alkeishiukkasfysiikasta kosmologiaan
• kvantittumiseen perustuvan teknologian merkityksen ymmärtäminen nyky-yhteiskunnassa.

Sisältö:

• kerrataan opintojaksojen 1-8 keskeisiä käsitteitä ja ilmiöitä
• harjoitellaan suureyhtälöiden käyttöä ja vastaustekniikkaa YO-kokeeseen.

Kokonaisuus muodostuu kahdesta moduulista.

Moduuli 1 – Kemia arjessa

• Opit, miten kemia näkyy jokapäiväisessä elämässäsi.
• Harjoittelet lukemaan jaksollista järjestelmää ja ymmärtämään atomin rakennetta.
• Tutkit, mitä eroa on puhtaalla aineella ja seoksella, ja opit erottamaan aineita eri menetelmin.
• Perehdyt ainemäärien ja konsentraatioiden laskemiseen.

Moduuli 2 – Kemia ja kestävä tulevaisuus

• Pääset pohtimaan, miten kemia auttaa kestävän elämäntavan rakentamisessa.
• Opit tarkastelemaan aineiden ominaisuuksia niiden rakenteen ja sidosten kautta.
• Harjoittelet esittämään molekyylejä malleina ja yhdisteitä kemiallisten kaavojen avulla.

Miksi tämä kurssi?

Molemmissa moduuleissa pääset itse tutkimaan, kokeilemaan ja havainnoimaan sitä, mitä teoriassa opit. Kurssi tarjoaa siis sekä ymmärrystä kemian merkityksestä että konkreettisia taitoja, joita voit hyödyntää jatko-opinnoissa ja omassa elämässäsi.

Tavoitteena on, että opiskelija:

• osaa käyttää ja soveltaa tietoa hiilen yhdisteistä jokapäiväisen elämän ilmiöissä
• osaa soveltaa ainemäärän ja konsentraation käsitteitä
• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen hiilen yhdisteitä
• ymmärtää, kuinka tieto hiiliyhdisteistä rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta
• osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.

Keskeiset sisällöt:

• liuoksen valmistus ja laimentaminen sekä standardisuoran sovittaminen pitoisuuden määrittämiseksi
• hiilivetyjen sekä hiilen happi- ja typpiyhdisteiden funktionaaliset ryhmät ja nimeämisen perusteet
• hapettuminen ja pelkistyminen hiilen happiyhdisteissä
• hiilen yhdisteiden rakenteiden mallintaminen ja ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla
• suhdekaavan ja molekyylikaavan selvittäminen laskennallisesti sekä rakenneisomeria
• kvanttimekaaninen atomimalli, hybridisaatio ja stereoisomeria hiiliyhdisteissä
• tutustuminen spektrien antamaan informaatioon aineen rakenteesta

Miksi tämä kurssi?

Tässä moduulissa sukellat hiilen yhdisteiden kiehtovaan maailmaan. Opit tuntemaan erilaiset funktionaaliset ryhmät, isomerian ja hiilen yhdisteiden reaktiot. Arjen molekyylit, kosmetiikka ja lääkkeet näyttäytyvät uudessa valossa, kun ymmärrät, miten rakenne määrää aineen ominaisuudet.

Mallintaminen – tietokoneella ja käsin – tekee näkymättömästä näkyvää, ja samalla kehityt laskemaan ainemääriä ja konsentraatioita.

Tavoitteena on, että opiskelija:

• saa kokonaiskuvan kemiallisten reaktioiden moninaisuudesta ja merkityksestä elinympäristössämme
• osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä sekä nykyteknologian sovelluksissa
• osaa tutkia kemiallisia reaktioita kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen
• ymmärtää aineen häviämättömyyden merkityksen kemiassa

Keskeiset sisällöt:

• reaktioiden tutkiminen kokeellisesti sekä tutkimustulosten käsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen
• kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen, reaktiotuotteiden kaavat ja nimet
• saanto ja rajoittava tekijä kemiallisessa reaktiossa
• ideaalikaasun tilanyhtälö ja ainemäärä
• saostumis- ja hajoamisreaktio, palamisreaktio
• protolyysi, neutraloituminen ja titraus analyysimenetelmänä
• additio, eliminaatio, substituutio, kondensaatio ja hydrolyysi hiiliyhdisteissä sekä yleisimpien biomolekyylien muodostuminen
• polymeroitumisreaktiot, polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari

Miksi tämä kurssi?

Reaktiot ovat kemian sydän – niissä aineet muuttuvat uusiksi. Tällä kurssilla pääset tutkimaan, mitä todella tapahtuu, kun muovi valmistetaan, ruoka kypsyy tai bensiini palaa. Harjoittelet reaktioiden laskemista, tuotteiden ennustamista ja erilaisten reaktiotyyppien tunnistamista. Tämä moduuli sopii kaikille, joita kiinnostaa ymmärtää, millaisia kemiallisia reaktioita arjen ilmiöiden taustalla tapahtuu.

Tavoitteena on, että opiskelija:

• ymmärtää kemiallisen energian varastoinnin ja hyödyntämisen periaatteita ja osaa perustella mielipiteitään keskustelussa energiaratkaisuista
• ymmärtää energian häviämättömyyden ja energianmuutokset kemiallisissa reaktioissa
• tuntee merkittävien metallien ominaisuuksia sekä valmistus- ja jalostusprosesseja ympäristövaikutuksineen
• osaa tutkia sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja kuvata niitä malleja käyttäen
• tuntee yhteiskunnassa merkittävien metallien kierrätyksen ja kiertotalouden periaatteet sekä niihin liittyviä ratkaisuja.

Keskeiset sisällöt:

• reaktiossa sitoutuva tai vapautuva energia muodostumisentalpioiden, sidosenergioiden ja Hessin lain avulla
• reaktiosarja ja seoslaskujen periaatteet
• hapetusluvut ja hapettumispelkistymisreaktiot
• metallien ominaisuuksia ja käyttökohteita, valmistus ja jalostusprosesseja sekä riittävyys ja kierrätettävyys
• sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari, elektrolyysi ja kemiallisen energian varastointi
• luonnontieteelliseen tutkimukseen tutustuminen tai tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu

Miksi tämä kurssi?

Energia ja kestävyys ovat aikamme suurimpia kysymyksiä. Tällä kurssilla pääset tutkimaan, miten kemia tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja resurssien riittävyyden haasteisiin. Opit esimerkiksi miten energia sitoutuu ja vapautuu reaktioissa, miten sähkökemia mahdollistaa akut ja polttokennot ja miten metalleja voidaan kierrättää tehokkaasti. Kokeellisuudessa päästään tutkimaan omien havointojen avulla esimerkiksi miten elektrolyysi tapahtuu ja mistä siinä on kyse.

Tavoitteena on, että opiskelija:

• tunnistaa kemian merkityksen terveyteen ja ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisemisessa
• osaa tutkia kokeellisesti reaktionopeuteen ja kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä
• osaa käyttää laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja kemiallisen tasapainon kuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä
• osaa esittää tutkimustuloksia graafisesti ja arvioida tutkimustuloksia ja prosessia
• tutustuu teollisuuden prosesseissa ja luonnossa tapahtuviin tasapainoreaktioihin ja niiden merkitykseen.

Keskeiset sisällöt:

• kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavat tekijät
• homogeenisen tasapainon kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen käsittely konsentraatioilla, tasapainotilaan vaikuttaminen
• hapot ja emäkset ja niihin liittyvät käsitteet sekä palamistuotteiden reaktiot vedessä
• happo-emästasapainon laskennallinen käsittely
• puskuriliuosten toimintaperiaate sekä elimistön ja luonnon puskurisysteemejä kvalitatiivisella tasolla
• reaktionopeuteen ja tasapainoreaktioihin liittyvien ilmiöiden tutkiminen kokeellisesti sekä ilmiöiden mallintaminen ja analysointi graafisesti tietokonesovelluksella
• tutustuminen kemian tarjoamiin mahdollisuuksiin jonkin terveyteen tai ympäristöön liittyvän ongelman ratkaisemisessa

Miksi tämä kurssi?

Oletko miettinyt, miksi elimistösi pH pysyy vakaana tai miksi järvet happamoituvat? Tämä kurssi antaa vastaukset. Tutustut reaktionopeuteen ja tasapainoon, sekä periaatteisiin, jotka hallitsevat niin luonnon kiertokulkuja kuin teollisuuden prosessejakin. Kokeellisissa tutkimuksissa havainnoit, miten pienet muutokset vaikuttavat kokonaisuuteen ja opit hallitsemaan tasapainolaskuja. Moduuli yhdistää teorian, käytännön ja sovellukset. Tutuksi tulee kokeellisesti varmasti happo-emästitraus sekä titrauskäyrän analysointi.

Moduulin tavoite on kerrata opiskelijan kanssa moduulien 1-6  keskeisiä sisältöjä ylioppilaskirjoituksia varten. Harjoitellaan vastausten muodostamista YO-kokeeseen sekä miten voidaan hyödyntää käytössä olevia ohjelmia parhaalla mahdollisella tavalla.

Haluatko oppia kemian teorian elävästi, konkreettisten kokeiden kautta? KE8 on moduuli, joka tarjoaa mahdollisuuden syventää kemian teoreettista osaamista käytännön kokeiden avulla. Moduulissa opiskelija pääsee toteuttamaan monipuolisia kemiallisia kokeita, havainnoimaan ilmiöitä laboratoriossa ja yhdistämään teorian konkreettiseen tekemiseen.

Moduulissa opetellaan myös tieteellistä raportointia. Opiskelija oppii laatimaan selkeitä ja oikeanlaisia laboratorioraportteja, mikä kehittää sekä tutkimuksellista ajattelua että käytännön tiedon käsittelyä.

Moduuli sopii sinulle, jos haluat:

• Kokea kemian ilmiöt itse ja ymmärtää ne syvällisesti
• Kehittää laboratorio- ja raportointitaitoja
• Yhdistää teoriatiedon ja käytännön tekemisen innostavalla tavalla

Moduulissa korostetaan avointa ja uteliasta asennetta, jossa opiskelijat voivat rohkeasti esittää kysymyksiä, kokeilla uutta ja oppia yhdessä.

Moduulissa perehdytään yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin. Moduulin aiheita ovat yhteiskuntateoriat, oikeudenmukaisuus, valta, demokratia, anarkismi, talous, terrori sekä holokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina. Lisäksi perehdytään ajankohtaisiin yhteiskuntafilosofisiin kysymyksiin kuten monikulttuurisuus, informaatioteknologia ja kestävä kehitys.

Moduulissa perehdytään filosofisiin teorioihin todellisuuden luonteesta, tiedosta ja sen rajoista sekä tieteestä ja sen rajoista. Moduulin keskeisiä kysymyksiä ovat: Onko todellisuus ainetta vai henkeä? Mitä on ihmisen tajunta ja tietoisuus? Mikä on mielen ja kehon suhde? Onko tekoäly mahdollinen? Mitä tiede on?

Puistofilosofia-opintojakso toteutetaan Ikaalisten kauniissa puistomaisemissa kesäisin yhdessä Puistofilosofia-tapahtuman kanssa. Puistofilosofia-tapahtuma tekee yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa, mikä antaa opiskelijalle mahdollisuuden opiskella ajankohtaisia teemoja tieteen eri alojen huipulta.  Opintojakso toteutetaan osallistumalla Puistofilosofia-tapahtuman sisältöjen suunnitteluun, lasten filosofiapajan toiminnan ohjaamiseen sekä tapahtuman ohjelmaan liittyvien kirjallisten töiden tekemiseen.

Opintojaksolla tarkastellaan ihmisen suhdetta ympäristöön ja yhteiskunnallista kehitystä pitkällä aikavälillä. Tutustumisen kohteena ovat talous-, sosiaali- ja ympäristöhistoria. Samalla harjoitellaan historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

Kauppatieteiden valintakokeet perustuvat mm. tämän opintojakson oppimäärän sisältöihin.

Opintojaksolla tarkastellaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä, muutoksia ja muutosten taustoja 1800-luvun lopulta nykypäivään.  

Tarkastelun kohteena ovat mm. 1800-luvun suurvaltojen väliset suhteet, maailmansodat, ääriliikkeiden nousu ja kylmä sota sekä näiden ilmiöiden vaikutus nykypäivän tilanteeseen.

Opintojaksossa tarkastellaan Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ja niiden taustoja autonomian ajan lopulta nykyaikaan. 

Tarkastelun kohteena on Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, demokratian kehittyminen ja kansalaisyhteiskunnan synty, erilaiset Suomea ravistelleet kriisit sekä talouden ja kulttuurin murros.

Opintojaksossa tarkastellaan yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. 

Tarkastelun kohteena ovat aatteet, tiede, taide ja arkkitehtuuri eri historian aikakausina.  

Opintojaksolla tarkastellaan Suomen historian kehitystä osana Itämeren alueen historiaa  esihistoriasta autonomian ajalle asti.

Tarkastelun kohteena ovat yhteiskunnan kehitys, talous ja ympäristö sekä yksilön, yhteisön ja arjen historia. 

Opintojaksolla tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja ja tutkitaan miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut yhteiskunnan ja ajattleun muuttuessa. 

Opintojaksossa tutustutaan eri kulttuureihin opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan.

Opintojaksolla seurataan ajankohtaisia poliittisia, taloudellisia ja kulttuuriteemoja mediapainotteisesti. Tavoitteena on ymmärtää ajankohtaisten maailmanpoliittisten ilmiöiden taustaa, ja analysoida ajankohtaisia tapahtumia sekä kehittää medialukutaitoa. 

Opintojakso toteutetaan tutkielmakurssina, jossa aihepiirit vaihtelevat medioissa kunakin aikana ajankohtaisten kysymysten mukaan. Tämä opintojakso sopii ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvalle opiskelijalle. 

Moduulissa tutustutaan ihmisen kehityksen osa-alueisiin elämänkaaren aikana. Moduuli painottuu erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän psykologiaan ja niihin liittyvään teoria- ja tutkimustietoon. Aiheina ovat aivojen muovautuminen elämänkulun aikana, perimän ja ympäristön vuorovaikutus, ajattelun kehitys, identiteetin kehitys, sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuuden kehittyminen.

Moduulissa tutustutaan ihmisen kognitiivisiin perustoimintoihin kuten ajatteluun, havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja kielellisiin toimintoihin.

Moduulissa tarkastellaan myös aivojen ja hermoston rakenteita ja toimintaa sekä näiden yhteyttä ihmisen kognitiivisiin toimintoihin. Lisäksi tutustutaan erilaisiin nykyaikaisiin aivotutkimusmenetelmiin sekä erilaisiin kognitiivisiin ja neuropsykologisiin häiriöihin ja aivovammoihin.

Moduulissa perehdytään tunteiden, psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden psykologisiin kysymyksiin. 

Moduulin aiheita ovat tunteiden muodostuminen, säätely ja niiden hermostollinen perusta sekä yhteys ihmisen mielenterveyteen. Muita aiheita ovat nukkuminen, uni ja stressi.

Lisäksi moduulissa tarkastellaan erilaisia mielenterveyshäiriöiden luokituksia, ilmenemismuotoja ja niitä selittäviä taustatekijöitä.

Moduulissa perehdytään persoonallisuuspsykologian tutkimustietoon. Keskeisiä aiheita ovat persoonan synty ja muovautuminen, perimän ja ympäristön vaikutukset persoonallisuuden kehitykseen, persoonallisuuden osatekijät ja erilaiset persoonallisuusteoriat.

Lisäksi moduulissa tarkastellaan persoonallisuutta älykkyyden, luovuuden sekä sosiaalisten suhteiden ja kulttuurin näkökulmista.

Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan yksilö- tai ryhmätyönä oma psykologinen tutkimus. Moduulin tarkoituksena on liittää opiskelijan jo hankkimia psykologiaan liittyviä tietoja luovasti uuteen itseä kiinnostavaan tutkimusaiheeseen sekä synnyttää uutta psykologista tietoa tutkimusprosessissa.

Lisäksi perehdytään psykologiatieteen luonteeseen ja eri tutkimusmenetelmiin sekä harjoitellaan tieteellisen tekstin tuottamista ja tutkimusraportin laadintaa. 

Kurssilla syvennetään tietoja ihmisestä sosiaalisena toimijana. Keskeisiä aiheita ovat ihmisten ja ryhmien vuorovaikutus, asenteiden ja ennakko-luulojen synty ja muovautuminen, vuorovaikutukseen liittyvä viestintä, vallan merkitys sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, ryhmän hyödylliset ja vahingoittavat vaikutukset yksilöön sekä kiintymys ja rakkaus vuorovaikutuksen osana.

Psykologian kertauskurssin tarkoituksena on valmistaa opiskelijaa psykologian ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla kerrataan ja syvennetään lukion psykologian asiasisältöjä. Lisäksi tutustutaan sähköisen ylioppilaskokeen tehtävätyyppeihin sekä harjoitellaan psykologian vastaustekniikkaa.

Moduulissa tutustutaan Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin. Moduulin aiheita ovat hindulaisuuden ja buddhalaisuuden maailmankuva, elämäntapa, opetukset ja suuntaukset, Kiinan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteet, luonnonuskonnot, voodoo ja uudet uskonnot.  Kunkin uskontoperinteen kohdalla tarkastellaan niiden vaikutuksia myös kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan. 

Moduulissa perehdytään uskonnon merkitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa nykypäivänä sekä siihen, miten uskonto on toiminut yhteiskunnan muokkaajana Suomessa eri aikoina. Moduulin keskeisiä aiheita ovat uskonnon merkitys ja näkyvyys suomalaisessa kulttuurissa, politiikassa, työelämässä ja taloudessa sekä uskonnon asema suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa lainsäädännössä. Lisäksi tarkastellaan katsomuksellista yhdenvertaisuutta ja uskontojen välistä dialogia nyky-Suomessa.

Moduulissa tarkastellaan uskonnon, taiteen ja populaarikulttuurin välistä suhdetta.  Moduulin keskeisiä sisältöjä ovat uskonnon ilmeneminen populaarikulttuurin tuotteissa kuten musiikissa, elokuvissa ja TV:ssä. Lisäksi moduulissa tarkastellaan  uskonnollisten tilojen arkkitehtuuria, uskonnollista symboliikkaa ja uskonnon vaikutusta taiteen eri muotoihin

Moduulissa perehdytään uskonnollisiin medioihin ja median käyttöön uskonnoissa. Moduulin tarkoituksena on tarkastella miten mediassa näkyvät uskontoihin liittyvät asenteet ja mielikuvat, uskontojen rooli konflikteissa ja rauhan rakentamisessa, uskonnot ja ympäristökysymykset, uskonnot ja eettiset kysymykset ja uskontokritiikki.

Lisäksi moduulissa perehdytään uskonnontutkimukseen teologian ja uskontotieteen näkökulmista. Tarkoituksena on tutustua ajankohtaisiin uskonnon tutkimusaiheisiin ja näkökulmiin sekä tarkastella niiden yhtymäkohtia muihin tieteisiin.

Moduulissa katsotaan uskonto-aiheisia elokuvia ja perehdytään niissä ilmenevään uskonnollisuuteen. Tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija tunnistamaan elokuva-taiteessa käytettäviä erilaisia ilmaisumuotoja sekä uskonnon erilaisia ilmenemistasoja elokuvissa. Kurssilla valmistetaan myös elokuva-analyysi itse valitusta elokuvasta.

Opintojaksolla perehdytään valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin sekä niissä vaikuttamiseen. 

Keskeisiä aihepiirejä ovat suomalaisen yhteiskunnan rakenne, demokratia, oikeusvaltio, hyvinvointivaltio, valta osallistuminen ja vaikuttaminen.

Taloustiedon opintojaksossa tarkastellaan talouden toimintaperiaatteita sekä mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kotitalouksien, yritysten ja julkisen talouden näkökulmista.

Kauppatieteiden valintakokeet perustuvat mm. tämän opintojakson oppimäärän sisältöihin.

Opintojaksolla tutustutaan Suomen ja Euroopan asemaan globaalissa maailmassa ja Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen. 

Opintojakson teemoja käsitellään ajankohtaisten tietolähteiden kautta.

Opintojaksossa perehdytään Suomen oikeusjärjestykseen ja oikeuden käytön perusasioihin. Lakitiedon opinnoissa harjaannutaan oikeudelliseen ajatteluun ja paneudutaan. erilaisten tavanomaisten oikeudellisten toimien hoitamiseen.

Opintojakson aikana vieraillaan käräjäoikeudessa. 

Opintojaksossa kerrataan historian ja yhteiskuntaopin opintojen keskeisimpiä sisältöjä. Lähiopetus jakautuu historian ja yhteiskuntaopin kesken, ja kurssin sisällöt vaihtelevat opiskelijoiden yo-kirjoituksiin liittyvien kertaustarpeiden mukaan. Lisäksi harjoitellaan hyvän reaalivastauksen kirjoittamista sekä tyypillisiin historian ja yhteiskuntaopin ainereaalikokeen tehtäviin vastaamista. 

Kurssin aikana kirjoitetaan useampia kotiesseitä, joihin opiskelija saa henkilökohtaisen palautteen. 

Opintojakson tavoitteena on, että

• tunnistat  elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset 
• ymmärrät solun perusrakennetta ja toimintaa tasolla, joka mahdollistaa evoluution ja ekosysteemin toiminnan ymmärtämisen 
• ymmärrät perinnölliseen muuntelun, luonnonvalinnan ja lajiutumisen mekanismien merkityksen evoluution kulussa
• tunnistat nykyisen eliökunnan rakenteen 
• ymmärrät, miten biologinen tieto tuotetaan

Moduulin tavoite on, että

• osaat selittää ja arvioida abioottisten ja bioottisten ympäristötekijöiden vaikutuksen eliöiden sopeutumiseen ja levinneisyyteen 
• osaat selittää populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemien rakennetta ja toimintaa sekä kuvata niitä esimerkkien avulla 
• osaat kuvata luonnon monimuotoisuutta ja perustella sen merkityksen 

Moduulin tavoite on, että

• tunnet menetelmiä, joilla voidaan tutkia ja seurata ympäristön tilaa sekä tunnistaa ympäristöongelmia 
• osaat vertailla, analysoida ja arvioida ihmisen toiminnan vaikutuksia ekosysteemeissä
• osaat esittää perustellen ympäristöongelmien ratkaisukeinoja ja tunnistaa ympäristön tilassa tapahtuvia positiivisia kehityssuuntia 
• osaat arvioida ja perustella omaa toimintasi ekologisen kestävyyden kannalta 
• osaat hankkia, analysoida, tulkita ja esittää ekologista tutkimusaineistoa 

• Virusten ja bakteerien toiminnan tuntemus lisää mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyen esimerkiksi sairauksiin ja arvioimaan kriittisesti sairauksiin liittyvää mediaa. 
• Genetiikan opiskelun avulla opetellaan ymmärtämään geenitutkimuksen merkitystä lääketieteen kannalta, esimerkiksi syöpähoitojen, diabeteksen ym. kehittelyssä 

Opintojakson tavoitteena on, että

•  osaat nimetä solun perusrakenteet
• osaat selittää solujen keskeisiä toimintoja
• hallitset periytymisen perusmekanismit ja osaa soveltaa niitä esimerkkien avulla 
• osaat mikroskopoida erilaisia soluja ja tulkita solujen mikroskooppisia rakenteita
• osaat toteuttaa pienen kokeellisen työn

• Ihmiskehon rakenteen ja toiminnan tuntemus antaa valmiuksia ottamaan kantaa terveyteen liittyvissä asioissa. 
• Se myös auttaa suhtautumaan kriittisesti mediassa esitettyihin argumentteihin liittyen esimerkiksi terveyteen ja ihmiskehon toimintaan. 

Opintojakson tavoitteena on, että

• osaat nimetä ja tunnistaa tärkeimpien elinten ja elimistöjen rakenteet ja selittää niiden toimintaperiaatteita
• ymmärrät, mitä homeostasia on, ja osaat kertoa esimerkkejä siihen vaikuttavista tekijöistä 
• osaat kuvata elimistön viestintäjärjestelmiä ja selittää, kuinka eri osat viestivät keskenään 
• osaat selittää elimistön kykyä aistia ympäristöä ja reagoida muutoksiin 
• osaat selittää ja vertailla elimistön eri puolustusmekanismeja mikrobeja vastaan 
• osaat kertoa ja perustella lisääntymisen keskeisimmät vaiheet hedelmöityksestä syntymään 
• osaat toteuttaa pienimuotoisen, ihmisen elimistön toimintaa mittaavan kokeellisen työn ja esittää sen tulokset. 

• Biotekniikan sovellukset lääketieteeseen auttavat ymmärtämään lääkkeiden, rokotteiden ja kantasoluhoitojen merkityksen terveyden kannalta. 
• Opintojaksolla harjoitellaan ottamaan kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyviin asioihin, jotka liittyvät esimerkiksi biometriseen yksilöntunnistukseen, mikrobien käyttöön eri teollisuuden aloilla sekä eläin- ja kasvijalostukseen

Opintojakson tavoitteena on, että

• tunnet eri mikrobien rakenteet ja ymmärrät niiden perustoiminnot 
• osaat kertoa esimerkkejä siitä, miten mikrobeja voidaan hyödyntää biotekniikassa 
• syvennät tietoja nukleiinihapoista ja niiden ominaisuuksista sekä opit, miten niitä voidaan hyödyntää geenitekniikassa 
• osaat selittää esimerkkien avulla biotekniikan keskeisimpiä sovelluksia ja innovaatioita sekä perustella niiden merkityksen jalostuksessa, lääketieteissä, teollisuudessa sekä ympäristönsuojelussa 
• osaat tunnistaa ja arvioida biotekniikan mahdollisuuksia ja riskejä sekä esittää niistä perusteltuja eettisiä mielipiteitä 
• osaat suunnitella ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeellisen työn

• Opintojaksolla opiskellaan biologian perusteita englanniksi parantaen paitsi biologian tietämystä, myös kykyä ymmärtää biologisia tai muita luonnontieteellisiä tekstejä ja muita aineistoja.
• Opintojaksolla ei käytetä oppikirjaa, vaan aineisto koostuu verkkomateriaaleista (esimerkiksi virtuaali laboratoriot), videoista, luennoista ja tieteellisistä julkaisuista. 
• Sisältöjä voidaan valita esimerkiksi ajankohtaisuuden ja opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan.

Opintojakson tavoitteena on, että

• opiskelija kertaa biologian perusasioita, oppii eliömaailman, ekologian, evoluution, solubiologian ja ihmisbiologian englanninkielistä sanastoa ja ilmaisuja. 
• oppii etsimään luotettavaa, tieteellistä tietoa myös englanniksi.
• oppii löytämään artikkeleista olennaiset asiat nopeasti. 
• Pieces of nature and ecology: common plant, animal and fungus species and other taxonomic groups, domestic ecosystems, biomes in the world, population ecology. 
• Cells and genes: cell microstructure, the types of cells and tissues, nucleic acids, genes, protein synthesis, heredity basics.
•  Life’s history and evolution: the origin of life, eras, the tree of life, evolutionary mechanics, natural selection, speciation. 
• Human animal: anatomy, basics physiology, basics digestion, circulatory, respiratory, endocrine and neural systems, in sickness and in health. 
• Environmental ecology: major threats on biodiversity, climate change.

• Tavoitteena on syventää tietoa veden ominaisuuksista ja eliöstöstä sekä tutustua asiaan kuuluviin tutkimusmenetelmiin.
• Opintojakson aikana analysoidaan eri tavoin kerättyjä näytteitä (vesinäytteitä, planktonia, kasvillisuutta sekä eläimistöä). 
• Näytteitä tutkitaan mm. mikroskoopilla sekä mittaamalla veden kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia, kuten ravinteiden määrää, sähkönjohtavuutta, happamuutta ja happipitoisuutta. 
• Opintojakson tavoitteena on myös tieto- ja viestintäteknologian luonteva käyttö osana opiskelua.
• Opintojakso suoritetaan lyhyenä ajanjaksona, esimerkiksi viikonlopun aikana.

• Opintojakson voi suorittaa myös 2 op:n laajuisena vain joko biologian tai maantiedon osalta.
• Opintojakso on suunnattu eritysesti biologian ja / tai maantieteen yo-kokeisiin aikoville. Kurssilla kerrataan opiskelijoiden suunnitelmien mukaan joko jompaakumpaa tai molempia aineita.

• Syvennämme tietoa maantieteeseen ja maantieteen tapaan hahmottaa ja tutkia maailmaa
• Opiskelemme ympäristön muutoksia ja niiden ratkaisukeinoja, esimerkiksi ilmastonmuutosten mekanismit, sekä nykyisen ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia. Lisäksi pohdimme ympäristön muutoksiin sopeutumista ja niiden hillintää.
• Opiskelemme  myös ihmiskunnan muutoksia, kuten väestön kasvun ja vaurastumisen maailmanlaajuisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi puhtaan veden puutetta, nälkää, hyvinvoinnin jakautumista, köyhyyttä, pakolaisuutta sekä kestävää kehitystä.

• Luonnonmaantieteellinen tietopohja luo opiskelijalle edellytykset ymmärtää monia yhteiskunnallisia kysymyksiä.
• Maantieteen opiskeluun liittyvät geomediataidot vahvistavat monilukutaitoa sekä motivoivat luonnontieteelliseen ja humanistis-yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun, tiedonhankintaan sekä tietojen kriittiseen analyysiin. 
• Käsiteltäviä asioita ovat  ilmakehä, vesikehä ja kivikehä. Näihin kuuluvat mm.
  • ilmakehän rakenne ja tuulet, muutokset otsonikerroksessa
  • veden kiertokulku, sateet ja meriveden liikkeet, ENSO ja NAO
  • sää ja sen ennustaminen
  • ilmastoalueet
  • maapallon rakenne ja kiviaineksen kierto
  • endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina
  • endogeeniset ja eksogeeniset ilmiöt riskeinä, keskeiset riskialueet, ennakointi ja niihin varautuminen

• Opintojaksolla perehdytään  ihmismaantieteellisten kysymysten asettamiseen, tiedon hankintaan ja analysointiin. 
• Harjoittelemme ottamaan kantaa moniin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
• Ihmismaantieteellisiä teemoja ovat mm.
  • väestö, asutus ja kulttuurit
  • globalisaatio
  • kaupungit ja kaupungistuminen
  • tuotannon alueelliset piirteet ja luonnonvarojen kestävä käyttö
  • liikkuminen, palvelut ja vuorovaikutus.

• Opiskelemme tutkimuksen tekemisen taitoja geomediaa käyttäen. Perehdymme myös geomedian käyttöön arjessa, työelämässä ja kestävän tulevaisuuden edistämisessä.
• Opiskelemme aluesuunnittelua, kuten kaavoitusta, mikä helpottaa valmiuksia osallistua ja kommentoida yhteiskunnallista kehittämistä.
• Opiskelemme luonnon- ja kulttuurimaisemien tulkintaa karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla.
• Geomediataidot lisäävät luonnontieteellistä ja humanistisyhteiskuntatieteellistä ajattelua ja tiedon kriittistä tulkintaa.
• Tarkoitus on myös laatia tutkielma tai jokin muu projekti yksin tai ryhmätyönä 

• Opintojakson voi suorittaa myös 2 op:n laajuisena vain joko biologian tai maantiedon osalta.
• Opintojakso on suunnattu eritysesti biologian ja / tai maantieteen yo-kokeisiin aikoville. Kurssilla kerrataan opiskelijoiden suunnitelmien mukaan joko jompaakumpaa tai molempia aineita.

•  Opiskelemme ihmisen voimavaroja ja terveyttä määrittäviä tekijöitä ja analysoimme niiden yhteyksiä terveyteen.
• Tutustumme erilaisten terveyskulttuuristen ilmiöiden muodostumiseen ja sosiaalipsykologisiin malleihin.
• Arvioimme omiin elintapoihimme vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkitystä omalle ja lähiympäristön terveydelle.

• Keskeisinä teemoina ovat ympäristön terveellisyys ja turvallisuus.
• Opiskelemme myös terveyteen liittyvän tiedon hankintaa, ja tulkintaa sekä terveysviestintää ja sen luotettavuutta. Pohdimme kriittisesti median välittämää tietoa ympäristöön ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä.
• Käymme läpi riippuvuuksiin vaikuttavat biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset mekanismit. Keskeisinä ovat aine- ja toiminnalliset riippuvuudet, niiden syyt ja ehkäisykeinot sekä riippuvuuksien aiheuttamat haitat. 
• Toteutamme terveystieteellisen tutkimuksen ja samalla opiskelemme tutkimusprosessin eri vaiheet.

• Opiskelemme terveyden edistämistä  ja sairauksien ehkäisyä eri aikakausina sekä mitkä yhteiskunnalliset seikat ovat vaikuttaneet  väestön terveyteen. Pohdimme tulevaisuuden terveyshaasteita ja mahdollisuuksia.
• Käymme läpi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, itse- ja omahoitoa sekä  näihin liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Esimerkiksi terveydenhuollon eettiset periaatteet, potilaan oikeudet ja eriarvoisuus terveydenhuollossa.

• Sisältö koostuu keskeisten aiheiden yhteisestä kertaamisesta, harjoitustehtävistä ja -esseistä.
• Opintojaksolla harjoitellaan erilaisten ylioppilaskoetehtävien vastaustekniikkaa ja tutustutaan tehtävien pisteytykseen. 
• Terveystiedon kertauskurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka suunnittelevat kirjoittavansa terveystiedon ainereaalissa.