TYRSKY

Tulevaisuuden työelämä tarvitsee meidän kaikkien työpanosta. Erityisen tuen sivuiltamme löydät neuvoja, tietoja ja vinkkejä täsmätyöntekijöistä. 

Ajatuksenamme on antaa kooste tukea tarvitsevista työntekijöistä, jotta täsmätyökykyisten ohjaaminen työpaikalla helpottuu ja tuen tarpeiden ymmärrys lisääntyy. Erityisen tuen -sivuillamme löydätte vastauksia ja voitte miettiä yrityksenne ja työyhteisönne kautta näitä teemoja. 

• Kuka on täsmätyökykyinen?  
• Kannattaako täsmätyöntekijän palkkaaminen? Jos kyllä, niin miksi? 
• Voimmeko ottaa työpaikallemme tukea tarvitsevan opiskelijan tai palkata täsmätyökykyisen? 
• Millaisia ajatuksia täsmätyöntekijän palkkaaminen voi herättää työyhteisössä?  
• Mitä apua ja taloudellista tukea täsmätyökykyistä työllistäessä on mahdollista saada?

Työelämässä oppimisen kautta saat yritykseesi tai työyhteisöösi osaavaa työvoimaa. Koulutussopimus- ja oppisopimusjaksot ovat hyvä tapa tutustua tulevaan työntekijään. Näistä on lisätietoa sivuston Palvelut -kohdasta “koulutussopimus” ja “oppisopimus”. 

Opiskelija voi hankkia osaamista opintojensa aikana erilaisissa oppimisympäristöissä. Työelämässä oppiminen on opiskelijalle mahdollisuus kokea opiskelemansa alan työtä, arkea ja näin lisätä osaamistaan alan työtehtäviin. Työelämässä oppiminen on hyödyksi myös yritykselle.  

Myös valmentavassa koulutuksessa opiskelevat opiskelijat käyvät työpaikoilla oppimassa. Tuva-opiskelijat, eli tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijat käyvät työelämässä tapahtuvan oppimisen jaksoilla ja Telma-opiskelijat eli työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen opiskelijat työelämään valmentautumisen jaksoilla.  

Työelämässä oppiminen on monelle opiskelijalle ensimmäinen kosketus työelämään. Kokemus on tästä syystä merkittävä. Uudet sosiaaliset tilanteet ovat meille kaikille haastavia. Erityistä tukea tarvitsevan henkilön kohdalla jännitys saattaa korostua. Taustalla voi myös olla epäonnistumisen kokemuksia. Näistä syistä työyhteisö, sekä työpaikkaohjaaja ja perehdyttäjä työpaikalla ovat tärkeitä.

Ennen työelämässä oppimisen järjestämistä työpaikalla voitte pohtia työympäristön sopivuutta yhdessä oppilaitoksen henkilökunnan kanssa. Näin varmistutaan, että työympäristö on turvallinen, opiskelija saa tarvittavan ohjauksen ja työpaikassa on riittävästi opintoja tukevia työtehtäviä. 

Opiskelijan ohjaaminen on tehtävä, johon sisältyy vastuuta. Opiskelijan perehdytys ja ohjaaminen työpaikalla vaatii panostamista. On tärkeää, että työpaikalla varaudutaan opiskelijan saapumiseen jo ennalta tarvittavin järjestelyin. Näitä ovat esimerkiksi: 

• riittävä aika- ja ohjausresurssi 

• opiskelijan työvuorolistan laatiminen 

• työyhteisön tiedottaminen saapuvasta opiskelijasta. 

Työpaikalla oppimisen alkuvaiheessa aikaa kannattaa varata opiskelijaan tutustumiseen. Tämä mahdollistaa avoimen keskustelun ja opiskelijankin on helpompi kertoa työpaikkaohjaajalle tuen tarpeistaan ja toiveista ohjaukselle. Huomioithan, että opiskelijan ei ole pakko kertoa erityisen tuen tarpeistaan työpaikalla. Oppilaitoksen henkilökunta ei voi kertoa opiskelijan tuen tarpeista ilman opiskelijan suostumusta.

Oppimisvaikeudet ovat tavallisia. Joskus samalla henkilöllä voi olla useampikin oppimisvaikeus. Usein ne ovat pysyviä. Voi myös olla, ettei ulkopuolinen edes huomaa näitä. Monet oppivat vuosien aikana toimimaan oppimisvaikeuksiensa kanssa. 

Oppimisen haasteet saattavat tulla esille esimerkiksi alisuoriutumisena, vetäytymisenä ja omien taitojen vähättelynä. Osaaminen saattaa olla alussa piilossa ja tulla esille vasta tutustumisen ja rohkaistumisen myötä. 

Samoin kuin oppimisvaikeudet, myös tukitoimet ovat yksilöllisiä. Tukitoimia voivat olla esimerkiksi: 

• työn pilkkominen pieniin osakokonaisuuksiin 

• puhelimen eri sovellusten hyödyntäminen, esimerkiksi muistutustoiminnot, karttasovellus, sanakirjasovellus 

• kirjalliset ja kuvalliset ohjeet suullisten lisäksi 

• varmista ohjeiden ymmärtäminen: sen sijaan, että kysyt ”ymmärsitkö”, kysy esimerkiksi ”miten aiot aloittaa tehtävän” 

• työn rytmittäminen ja jäsentäminen 

• ohjaa asia kerrallaan ja lisää vastuuta vähitellen. 

Kun opiskelija saa tarvitsemaansa ohjausta, hän saa kokonaisvaltaisemman kuvan ammatista, siinä toimimisesta ja työtavoista. 

Jos työpaikalla ilmenee ongelmia tai syntyy ristiriitatilanteita, niihin on paras reagoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Rohkea asiasta keskustelu rauhallisessa tilanteessa voi olla tarpeen. Tilanteeseen voi myös pyytää oppilaitoksen edustajan mukaan.

Erilainen oppija saattaa tarvita työpaikalla erilaista tukea perehdytyksessä ja työtehtävien omaksumisessa kuin opiskelija, jolla ei ole erityisen tuen tarpeita. Täsmätyö on termi kohdennetulle tai räätälöidylle työtehtävälle, joka on suunniteltu varta vasten tietylle tekijälle. 

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja osaajat hyötyvät räätälöidyistä työtehtävistä, joissa heidän vahvuutensa pääsevät parhaiten esille. Osatyökykyisyyden sijaan nykyään puhutaan mieluummin täsmätyöstä, sillä täsmätyökyky tarkoittaa kykyä suorittaa täysimääräisesti jokin tietty työtehtävä. 

Valmistuttuaan ammatillisesta erityisoppilaitoksesta opiskelijat työskentelevät alansa avustavissa työtehtävissä. Oppilaitos voi tukea työtehtävien räätälöinnissä niin, että työnantajan tarpeet ja opiskelijan osaaminen kohtaavat. Tällaisesta räätälöidystä työstä käytetään termiä täsmätyö. Täsmätyökyky tarkoittaa kykyä suorittaa täysimääräisesti jotain tiettyä työtehtävää. Opintojen aikana työnantajan on mahdollista tutustua opiskelijan valmiuksiin työskennellä yrityksessä.

Seuraavilla videoilla erityiset työntekijät ja täsmätyöntekijät kertovat itse omista työtehtävistään ja kokemuksistaan työelämässä, sekä myös minkälaisia haaveita heillä on työelämästä tulevaisuudessa. Videoilla kokemuksistaan kertovat esimerkiksi hoiva-avustaja, varastonhoitaja sekä kiinteistönhoitaja. Myös työnantajat pääsevät kertomaan omasta näkökulmastaan työskentelystä täsmätyöntekijän kanssa.

Heidi, hoiva-avustaja 

Heidi työskentelee hoiva-avustajana Marjatta-Säätiön hoivakoti Wäinämöisessä. Heidin mukaan kahta samanlaista päivää ei ole, kaikki ovat kivoja ja erilaisia. Hoivakodin johtajan mukaan Heidi on kuin tehty ammattilaiseksi hoivakotiin. ”Heidi on avoin, helposti lähestyttävä, sitoutunut ja luotettava – kaikkea mitä työnantaja voi toivoa. Työnantajan pitää rohkeasti kokeilla täsmätyöntekijöitä.

Elvis, kahvilatyöntekijä 

Telma-koulutuksesta valmistunut Elvis työskentelee kahvila Baguettessa. Työhön ja itsenäiseen elämään valmistava TELMA-koulutus auttoi Elvistä löytämään omat vahvuutensa. Elvis on ammattitaitoinen ja tarkka työntekijä, jonka asenne ja ilo tuo iloa niin kahvilan asiakkaille kuin työntekijöillekin.

Miika, varastotyöntekijä 

Miika työskentelee varastotyöntekijänä Tokmannilla. Datanomiksi valmistunut Miika ei kommunikoi puhumalla. Hän kommunikoi viittomalla sekä kirjoittamalla kännykän näytölle. Miika on murtanut ennakkoluuloja omalla persoonallaan ja osaamisellaan. Myymäläpäällikön sanoin hän on järjestelmällinen, luotettava, joustava ja huumorintajuinen työntekijä ja korvaamaton osa työyhteisöä.

Tytti, ravintolapäällikkö 

Kahta samanlaista työpäivää ei ole, toteaa Tytti työstään Rax Ideaparkin ravintolapäällikkönä. Kokiksi kymmenen vuotta sitten valmistuneelle Tytille työnteko merkitsee sitä, että pystyy jatkuvasti kehittämään itseään omassa työssään. 

Victoria, fastighetsskötare/kiinteistönhoitaja 

Victoria jobbar som fastighetsskötare vid Korsholms kommun. Med noggrannhet och arbetsiver kommer man långt i arbetslivet. – Det är bra att ha ett jobb, där man får lön, säger Victoria. 

Victoria työskentelee kiinteistönhoitajana Korsholmin kunnassa. Tarkkuus ja ahkeruus työssä ovat tärkeitä. Niillä pääsee työelämässä pitkälle. – On hyvä, kun on työpaikka, josta saa palkkaa, sanoo Victoria.

Ari, kiinteistönhoitaja 

Kiipulasta valmistunut, 19-vuotias Ari työllistyi heti valmistumisen jälkeen. – Täytyy oikeesti olla tosi aktiivinen, kun hakee töitä, Ari sanoo. – Mulla on sellasia piirteitä, mitä varmasti moni työpaikka arvostaa.

Sampsa, opiskelija 

Sampsa tuo työpaikalle iloa ja rentoa fiilistä! Urheilukaupassa työskentely kiinnostaisi, ja tulevaisuuden työelämällekin riittää tavoitteita.

Antti, toimitilatyöntekijä 

Antti Bäck on päässyt oppisopimuskoulutuksen kautta avotyöstä kokoaikaiseen palkkatyöhön. Kun katseet käännetään työntekijän vahvuuksiin ja osaamiseen, saadaan oikeanlaisilla tukitoimilla työ ja tekijä kohtaamaan toisensa.

Työnantajan puheenvuoro: Vanajanlinna Group 

Kiipulan ammattiopiston ja Vanajanlinnan yhteistyö on hyödyttänyt kaikkia osapuolia. -Tän kaverin rajat on tässä, et enempää ei voi vaatia, toteaa Vanajanlinnan keittiöpäällikkö Mika Jokela. – Kaikkia ei voi laittaa samaan muottiin. (-) Että mietipä nyt vähän out of box! 

Seuraavalla videolla on vinkkejä työnantajille siihen, kuinka he voivat tukea työntekijöiden minäpystyvyyttä työpaikalla – kun työntekijä pohtii ”Pystynkö, osaanko, pärjäänkö?”. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan yksilön käsitystä omista kyvyistään suoriutua työtehtävistä.

Ammatillinen koulutus tarjoaa sinulle monia mahdollisuuksia iästäsi ja taustastasi riippumatta. Olet saattanut olla jo pitkään työelämässä, mutta ammatillinen koulutus ja tutkinto puuttuvat. Saatat kartoittaa opiskeluvaihtoehtoja työttömyyden tai työttömyysuhan vuoksi. Ehkä haluat opiskella kehittääksesi ammattitaitoasi tai edetäksesi uralla. Ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittaminen on monelle myös realistinen vaihtoehto siirtyä kokonaan uudelle alalle. 

Monien mahdollisuuksien ammatillinen koulutus, Unelmista totta – monta reittiä aikuisopiskelijaksi -oppaasta saat lisätietoa, miten päästä alkuun uuden työuran tavoittelemisessa.

Uusi ammatillinen koulutus korostaa koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Oppilaitosyhteistyön käsikirjasta löydät tietoa mitä kaikkea oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö voi pitää sisällään. Tiiviillä yhteistyöllä pyritään kehittämään ammatillisen koulutuksen laatua vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Esimerkiksi toimivat oppimisympäristöt, niin oppilaitoksissa kuin työpaikoillakin tukevat tätä tavoitetta. Oppaasta löydät tietoa muun muassa koulutus- ja oppisopimuksesta, työelämäprojekteista sekä koulutuksen tuista. 

Oppilaitosyhteistyön käsikirja kertoo havainnollisesti oikeiden työelämäesimerkkien avulla mitä kaikkea oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö voi pitää sisällään.

Työelämän rajapinta koulutuksen kehittämisen ytimessä – TYRSKY -hankkeen loppujulkaisu.

Työelämän rajapinnassa ovat mukana ammatillisen koulutuksen järjestäjät: AhlmanEdu, Aitoon koulutuskeskus, Ammattiopisto Luovi, Kiipulan ammattiopisto, SASKY koulutuskuntayhtymä, Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Valkeakosken ammattiopisto VAAO ja Varalan urheiluopisto.

Koulutussopimuksella hankitaan ja vahvistetaan osaamista työpaikalla opiskelijana (entinen työssäoppiminen). Työpaikalle nimetään työpaikkaohjaaja, joka vastaa yhdessä opettajan kanssa opiskelijan oppimisen ohjaamisesta ja osaamisen arvioinnista (näyttö) yhdessä opettajan kanssa.

Koulutussopimuksesta tehdään kirjallinen sopimus koulutuksenjärjestäjän ja työpaikan välille. Sopimuksen pohjana käytetään opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämisen suunnitelmaa (HOKS). Sopimuksessa sovitaan opiskelijan työtehtävistä.  

Koulutussopimus voidaan tehdä tutkinnon osa tai pienempi osa kerrallaan. Se voi sisältää tarvittaessa myös useampia tutkinnon osia. Koulutussopimuksen tuntimäärä sovitaan yksilöllisesti.  

Opiskelija ei ole koulutussopimuksen aikana työsuhteessa työpaikkaan, eikä hänelle makseta palkkaa. Koulutussopimuksen jälkeen opintoja voi jatkaa joustavasti esimerkiksi oppisopimuksella. Koulutussopimus- ja oppisopimusjaksoja voi joustavasti vaihdella opiskelijan ja työnantajan tarpeiden mukaisesti.  

Koulutussopimuksesta kiinnostunut työpaikka voi olla yhteydessä suoraan oppilaitokseen.

Oppisopimuksella voi kouluttautua jopa 160 tutkintoon.

Oppisopimus on hyvä keino rekrytoida työpaikalle uusia osaajia tai kouluttaa nykyistä henkilöstöä. Oppisopimus sopii myös yrittäjälle itselleen. Myös koulutussopimusjaksolta on helppo siirtyä joustavasti tekemään oppisopimusta samassa työpaikassa, mikäli opiskelija ja työpaikka näin haluavat. 

Oppisopimuksessa opiskelusta suurin osa tapahtuu työpaikalla aidoissa työtehtävissä. Lisäksi opiskelija voi suorittaa oppilaitoksessa opintoja, jotka tukevat käytännön osaamista.  

Oppisopimusopiskelijan tukena työpaikalla on työnantajan valitsema työpaikkaohjaaja, joka ohjaa ja arvioi opiskelijaa työpaikalla. Oppilaitos tukee työpaikkaohjaajaa ohjaustehtävässä. 

Oppisopimuksen voi solmia työntekijän kanssa, jolla on joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työntekijän viikkotyöajan on oltava vähintään 25 tuntia. Oppisopimusopiskelijalle maksetaan TES:in mukaista palkkaa.  

Työnantajalle ei tule työntekijän kouluttamisesta oppisopimuksella muita suoria kuluja palkkakulujen lisäksi. Työnantajan on mahdollista joissain tapauksissa saada koulutuskorvausta oppisopimuksen ajalta. Lisäksi työttömän työnhakijan palkkaamiseen oppisopimuksella voi saada palkkatukea.

Lisätietoja oppisopimuksesta kiinnostuneelle löytyy osoitteesta oppisopimus.fi. 

Ammatilliseen koulutukseen kuuluu vahvasti käytännön työtehtävissä tapahtuva oppiminen. Osa ammattitaitovaatimuksista opitaan työssä ja tutkinnon mukainen osaaminen osoitetaan ja arvioidaan aidoissa työtehtävissä.  

Työelämässä tapahtuva oppiminen lisää koulutuksen työelämävastaavuutta ja opiskelijan tietoja työelämästä sekä helpottaa siirtymää koulutuksesta työmarkkinoille. Työelämässä oppimisen kautta työnantaja saa ammattitaitoista  työvoimaa yrityksen tarpeisiin.   

Työnantaja nimeää työpaikalta henkilön opiskelijan työpaikkaohjaajaksi. Työpaikkaohjaaja on oman alansa ammattilainen, joka tuntee hyvin työpaikan toiminnan ja työkäytännöt.   

Työpaikkaohjaajan tehtäviin kuuluvat työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelu, ohjaus ja arviointi yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Työpaikkaohjaajan rooli on keskeinen opiskelijan perehdyttämisessä ja työelämästä syntyvän mielikuvan muodostumisessa. Ohjaukseen saa tukea oppilaitoksesta ja työpaikkaohjaaja voi halutessaan osallistua työpaikkaohjaajavalmennukseen.   

Hyvä infopaketti työpaikkaohjaukseen löytyy osoitteesta Ohjaan.fi. 

Erilaiset sesongit rytmittävät työn tekemistä ja tällöin kausittainen apu saattaa olla tarpeen. Kausityöntekijöiden palkkaaminen on tapa saada apukäsiä kiireiseen loma-aikaan ja tapa varmistaa tulevaisuudessa osaavien työntekijöiden saatavuus.    

Esimerkiksi kesätyöjakson ajalle on mahdollista tehdä myös oppisopimus, jolloin opiskelija suorittaa työpaikalla tutkinnon osan tai osia. Kesäoppisopimus auttaa opiskelijaa valmistumaan nopeammin työelämään. Oppisopimukseen vaaditaan vähintään 25 tunnin viikottainen työaika, TES:n mukainen palkka ja nimetty työpaikkaohjaaja.

Työllistä kesäksi, kouluta samalla 

• Uusi työntekijä voi olla apuna joko varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn tai kiireisessä muutaman viikon sesongissa. 

Kesäavusta on mahdollista kasvattaa pidempiaikainen luottotyöntekijä. Ammatillisissa opinnoissa olevan opinnot edistyvät tehokkaammin ja hän valmistuu nopeammin työelämään.

Oppilaitokset tekevät mielellään yhteisiä projekteja työpaikkojen kanssa. Projektit voivat olla lyhytkestoisia tai pidempiaikaisia yhteistyöprojekteja, joissa opitaan tekemään erilaisia alan töitä.  Tavoitteena on osallistua sellaisiin projekteihin, jotka innostavat, saavat ponnistelemaan, oppimaan ja  vahvistamaan osaamista. Projektien kautta syntyneet hyvät sekä kehittämistä edellyttävät asiat jaetaan usein muille opiskelijaryhmän jäsenille.   

Työelämäprojekteja voidaan tehdä opiskelijaryhminä, jolloin projektit sisällytetään muuhun opetukseen. Projekteihin on mahdollista ottaa mukaan yksittäisiä opiskelijoita eri aloilta ja toteuttaa projekti myös koulutussopimuksena tai oppisopimuksena.  

Projektiyhteistyön avulla työpaikka saa apua käytännön projekteihinsa ja pääsee vaikuttamaan työnantajamielikuvaansa opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa.

Ammatillinen koulutus haluaa palvella työelämän tarpeita joustavasti. Koulutuksen järjestäjien on mahdollista räätälöidä koulutuksia yritysten toiveiden mukaisesti esimerkiksi yhdistämällä eri tutkinnon osia koulutuksiin tai järjestämällä nopeita, lyhyempiä täsmäkoulutuksia. 

Räätälöityjen koulutusten tarkoituksena on auttaa työelämää saamaan osaavaa työvoimaa. Tämä tapahtuu joko rekrytoimalla ja kouluttamalla uusia työntekijöitä tai hankkimalla jo yrityksessä oleville työntekijöilleen lisäkoulutusta. Ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ovat laajat ja koulutuksen järjestäjien yhteistyö vahvistaa näitä mahdollisuuksia. Koulutuksiin on tarjolla myös erilaisia tukimahdollisuuksia, jotka kannattaa selvittää yhdessä oppilaitoksen kanssa koulutusta suunnitellessa.

Täsmätyö tarkoittaa kohdennettua tai räätälöityä työtehtävää, joka on suunniteltu varta vasten tietylle tekijälle. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja osaajat hyötyvät räätälöidyistä työtehtävistä, joissa heidän vahvuutensa pääsevät parhaiten esille. Osatyökykyisyyden sijaan nykyään puhutaan mieluummin täsmätyöstä, sillä täsmätyökyky tarkoittaa kykyä suorittaa täysimääräisesti jokin tietty työtehtävä. 

Yrityksille täsmätöiden etsiminen ja löytäminen tarjoaa mahdollisuuden saada osaavaa työvoimaa avuksi helpottamaan arjen kiireitä. Vaikka täsmätyö ei suoraan vastaisikaan juuri sillä hetkellä yrityksessä tunnistettuun osaajapulaan, sen avulla voidaan saada vapautettua yrityksessä jo työskentelevää henkilöstöä keskittymään paremmin omiin osaamisalueisiinsa. Tämä hyödyttää sekä räätälöityihin tehtäviin palkattua osaajaa, että yritystä. 

Täsmätyön räätälöintiin työnantaja saa apua oppilaitoksilta. Täsmätyökykyisen palkkaamiseen on myös monenlaisia tukia saatavilla, kuten työolosuhteiden järjestelytukea sekä palkkatukea.

Työvoimakoulutus on aikuisille (oppivelvollisuuden suorittaneille yli 20-vuotiaille) työttömille tai työttömyysuhan alaisille suunnattu koulutus. Opiskelijat valitaan koulutukseen alalle soveltuvien taitojensa, ominaisuuksiensa ja terveydellisen tilansa perusteella. Työvoimakoulutus voi kestää maksimissaan 18 kuukautta riippuen työvoimakoulutuksen muodosta. Työvoimakoulutukseen liittyy työelämässä oppimista, joka on työnantajalle maksutonta.  

Yhteishankintakoulutuksena toteutettu työvoimakoulutus on yrityksille räätälöityä koulutusta, jossa työnantaja osallistuu koulutuksen kokonaiskustannuksiin 30–50 % osuudella. Yhteishankintakoulutuksen rahoittaa osittain paikallinen ELY-keskus. Toteutus suunnitellaan yhteistyössä yrityksen, työ- ja elinkeinopalvelujen sekä oppilaitoksen kanssa. Yhteishankintakoulutus kestää noin 3–9 kuukautta. Yhteishankintakoulutuksella voi rekrytoida uutta henkilökuntaa tai kouluttaa nykyistä henkilöstöä yrityksen toiminnan tai sen käyttämän teknologian muuttuessa. Täsmäkoulutuksella voidaan päivittää yrittäjän omaa tai työntekijöiden osaamista uusien vaatimusten tasalle.

Oppimisympäristö voi olla konkreettinen fyysinen paikka, virtuaalinen ympäristö tai vaikka sosiaalinen tilanne, jossa opiskelijan oppiminen tapahtuu.  

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat luoneet työelämän kanssa yhteisiä oppimisympäristöjä muun muassa hankkimalla yhteisiä koneita ja laitteita sekä rakentamalla yhteisiä tiloja. Työpaikan oma ympäristö voi myös toimia opiskelijoiden oppimisympäristönä, jonne opiskelijat tulevat ohjaajiensa kanssa tutustumaan ja tekemään käytännön työtehtäviä jo ennen koulutussopimusjaksoja matalalla kynnyksellä.  

Yhteisissä oppimisympäristöissä opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämän toimintatapoihin, ajantasaiseen työvälineistöön ja aitoon työympäristöön. Työelämä pääsee lisäämään oman alansa vetovoimaisuutta ja varmistamaan osaavan työvoiman saatavuutta.

Työnantajan on mahdollista saada taloudellista tukea uuden työntekijän palkkaamiseen sekä työntekijän koulutukseen. Tuen saamisen edellytysten selvittelyyn sekä tukien hakemiseen menee aina jonkin verran aikaa, joten asiassa kannattaa olla liikkeellä ajoissa ja jo ennen työntekijän palkkaamista. 

Yksi esimerkki rekrytoinnin yhteydessä myönnettävästä koulutukseen liittyvästä tuesta on palkkatuki oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutukseen palkkatukea voidaan myöntää koko koulutuksen ajaksi.

Jos palkkatuen määrä perustuu työttömyyden kestoon, sen määrä on enintään 30 %, 40 % tai 50 % palkkauskustannuksista ja palkkatuettu jakso on enintään 12 kuukautta. Koulutuksen loppuajan tuki on enintään 30 % palkkauskustannuksista. 
Jos tuki myönnetään työttömän vamman tai sairauden perusteella palkkatuen määrä on 50 % palkkauskustannuksista ja palkkatuettu jakso kestää koko koulutuksen ajan. 
Elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle palkkatuki oppisopimuskoulutukseen myönnetään de minimis -tukena. Tuen saamisen edellytykset kannattaa aina tarkistaa oman paikkakunnan TE-toimistosta. 

Osatyökykyisen henkilön työntekoa voidaan myös edistää työolosuhteiden järjestelytuella. Jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää esimerkiksi uusia työvälineitä, kalusteita tai apua työssä toiselta työntekijältä, TE-toimisto voi myöntää tukea näihin muutoksiin. Tukea maksetaan enintään 4 000 €, ja sitä on haettava kuukauden kuluessa muutosten tai hankinnan tekemisestä. Tukea voidaan myöntää tarvittaessa myös ennakkoon.

Opintojen yksilöllisyyttä sekä joustavuutta pyritään lisäämään ammatillisessa koulutuksessa ja myös aiemmin hankittua osaamisen tunnistamista ja tunnustamista voidaan hyödyntää puuttuvan osaamisen hankkimisessa. Opinnoissa pyritään myös siihen, että opiskelija saa edetä opinnoissaan omaan tahtiin. 

Koulutuksen järjestäjä pyrkii tarjoamaan opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin vastaavia palveluja ja yhdistämään opiskelijoiden tavoitteet sekä työelämän osaamistarpeet. Samalla kiinnitetään huomiota koulutuksen joustavuuteen ja opiskelijan mahdollisuuksiin yksilöllisiin valintoihin liittyen muun muassa koulutuksen sisältöihin ja opetusjärjestelyihin. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että opiskelijan opintopolku ja osaamisen hankkiminen toteutuu yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti. 

Jos sinulla on kysyttävää yksilöllisten opintopolkujen ja työelämän yhdistämisestä, ota yhteyttä suoraan haluamaasi oppilaitokseen.

Laki ammatillisesta koulutuksesta 4 § Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa: 

”Tutkinnoissa, koulutuksessa ja niiden järjestämisessä tulee ottaa huomioon työ- ja elinkeinoelämän tarpeet. Tutkintoja ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä, arvioitaessa ja kehitettäessä sekä osaamistarpeita ennakoitaessa tulee tehdä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa.” 

Vastavuoroisessa kumppanuudessa edetään kohti yhteistä tavoitetta, jossa oppilaitos, opiskelija ja työelämä ovat tasavertaisia. Kumppanuutta toteutetaan säännöllisesti, sen toiminta on tavoitteellista ja tasavertainen yhteistyö korostuu. Osapuolien välillä toiminnoissa on joustavuutta ja kaikkien yhteinen tavoite on osaamisen lisääminen. 

Kumppanuuksia tarvitaan muun muassa työelämän osaamisen uudistamiseen, opiskelijoiden polkujen löytymiseen kohti työelämää ja verkostojen laadun ja toiminnan kehittämiseen. Työelämäyhteistyötä voidaan kehittää ja syventää kumppanuuksilla. Vastavuoroinen kumppanuus on tasavertaista, tavoitteellista ja yhdessä kehittämistä. Kumppanuuksilla on eri muotoja ja ne usein limittyvät toisiinsa, mutta silti osapuolten yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioidaan. Oppilaitoshenkilöstö on mukana kumppanuustyössä omasta työstään käsin. 

Kumppanuudella pystytään lisäämään osaamista ja tuottamaan enemmän opiskelijalle, työelämälle sekä oppilaitokselle. 

Vastavuoroisen kumppanuuden muotoja ovat: 

• Arjen kumppanuuksia toteuttaa opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija yhteistyössä. Toimenpiteitä ovat muun muassa yhteinen arviointi ja palaute, koulutussopimus-, oppisopimus- ja ohjausyhteistyö. Lisäksi voidaan toteuttaa yhteisiä tapahtumia, projekteja ja vierailuja sekä varmistaa työelämävalmiuksia. 

• Kehittävässä kumppanuudessa nimensä mukaisesti kehitetään yhteistyötä, palveluita ja prosesseja. Yhdessä voidaan myös tuotteistaa asioita tai tehdä erilaisia kokeiluja sekä järjestää opettajien ja työelämän tutustumisjaksoja ja vierailuja. Toiminta voi olla alueellista tai toimialakohtaista. 

• Strategisessa kumppanuudessa kiinnitetään huomiota palvelukokonaisuuksiin ja alueelliseen kehittämiseen. Keskitytään myös työvoiman kohtaamis-, saatavuus- ja osaamisratkaisuihin. Strateginen kumppanuus huomioidaan toimijoiden arvoissa ja strategioissa. 

• Kumppanuus- ja palveluverkostoilla on yhteiset periaatteet ja menettelytavat. Toimijat jakavat strategiset tavoitteet sekä arvot ja toimintaa pyritään ennakoimaan. Myös laadunhallintaa tehdään verkostona. Erilaisia kumppanuus- ja palveluverkostoja muodostavat muun muassa eri koulutusasteet, alueen toimijat ja palveluverkostot. 

Yhteiskehittäminen tuottaa enemmän ja on hyvä tapa rakentaa ja syventää kumppanuuksia.