Ilmailualan oppeja Hollannista – Ilmaan! -hankkeen benchmark-matka 2026

Tammikuun lopulla 2026 Ilmaan! -hankkeen tiimi suuntasi Hollantiin benchmarkkaamaan ilmailualan koulutusta ja työelämäyhteistyötä. Matkan tavoitteena oli koota konkreettisia malleja työssäoppimisen toteuttamiseen, tarkentaa työelämä–oppilaitos yhteistyön käytäntöjä, jäsentää työpaikkaohjaajan roolia, kirkastaa tavoitteiden kirjaamisen tapoja ja löytää hyviä esimerkkejä opiskelijan ohjauksesta harjoittelussa. Vierailukohteina olivat AM&TS Hoogerheide, Fokker Techniek sekä Rijnmond Air Services.

Hoogerheiden Part 147 -koulutus tarjosi hyvän vertailupohjan. Oppilaitoksessa opiskelee vuosittain rajattu määrä nuoria, jotka aloittavat opinnot jo 15–16-vuotiaina ja etenevät kolmen vuoden koulutyön jälkeen vuoden mittaiseen työharjoitteluun. Tämä nelivuotinen rytmitys korostaa vahvaa työelämäkytköstä: harjoittelupaikkoja on runsaasti sekä kaupallisen ilmailun että puolustussektorin puolella, ja englannin kielen merkitys nousi toistuvasti esiin arjen oppimisen välineen. Työssäoppiminen on Hollannissa järjestetty hieman eri tavalla kuin Suomessa. Harjoittelujakso ei ole samalla tavalla osa PART-147-peruskurssia kuin meillä Myös aikuisopiskelijoiden polku on erilainen: aikaisemman työtaustan mukaan noin kaksi vuotta työtä, jonka jälkeen kokeet suoritetaan koululla.

Kokeiden ja käytännön harjoitteiden toteutuksessa Hoogerheiden malli yhdistää perinteisiä ja digitaalisia toimintatapoja. Teoriakokeet tehdään pääosin sähköisesti erillisellä koeohjelmalla laajoihin kysymyspankkeihin perustuen. Poikkeuksena on Moduuli 7, jossa esseevastaukset kirjoitetaan käsin paperille, jotta opiskelijat harjoittelevat myös käsin kirjoittamista.

Käytännön harjoitteet puolestaan ohjataan ja arvioidaan oppilaitoksen omassa sähköisessä oppimisympäristössä. Jokaisella opiskelijalla on käytössään tabletti, jolla tehtävä dokumentoidaan, perustellaan ja palautetaan. Opettajan palaute tallentuu järjestelmään ja muodostaa osan opiskelijan portfoliota. Oppimateriaaleista ja tehtävistä kootaan opiskelijoille henkilökohtaisia tietopaketteja, joista voidaan rakentaa myös laajempia, esimerkiksi kirjamuotoisia kokonaisuuksia.

Oppimisympäristöt olivat monipuolisia. Lentokonehallissa oli kalustoa pienkoneista matkustajakoneisiin ja helikoptereihin, mikä mahdollistaa mittakaavan ja järjestelmien ”aidon” kokemisen. Keskustelussa VR/AR-ratkaisujen roolista vastuuhenkilöiden kanta oli selkeä: virtuaalisuus on ennen kaikkea vastike silloin, kun realistista kalustoa ei ole; kun isoja koneita on, panostus tehdään fyysiseen tekemiseen.

Yritysvierailut toivat hyvän kuvan alan arjesta. Fokker Techniek on suuri huolto- ja modifikaatiokeskus, jossa työskennellään mm. NH90-helikoptereiden, Fokker eri mallien sekä Airbusin kaluston parissa. Yrityksessä työskentely on projektimaista ja läpinäkyvää – työryhmien eteneminen, aikataulut ja prioriteetit näkyvät selkeästi työpisteillä. Harjoittelijayhteistyöhön suhtauduttiin myönteisesti, ja 10 viikon jakso nähtiin hieman lyhyenä, mutta mahdollisena. Mielenkiintoisena yksityiskohtana nousi esiin AR-lasien hyödyntäminen reissumekaanikoilla: suunnittelijan tuki saadaan paikan päälle etäyhteydellä, mikä nopeuttaa vauriokartoitusta ja päätöksentekoa.

Rijnmond Air Servicesissä painopiste on liikelentosuihkukoneissa (Business Jet) ja PT6-moottoripalveluissa. Yritys on ketterä ja työn kirjo vaihtelee perushuolloista modifikaatioihin. Heidän näkökulmastaan 10 viikon harjoittelujakso on liian lyhyt, ja he suosivat vuoden mittaisia harjoitteluita, mikä sopii Hollannin 3+1-malliin. Harjoittelujakson aikana opiskelijoille nimetään oma ohjaaja, kuten Suomessakin. Muuten harjoittelun rakenne on vähemmän strukturoidu kuin Suomessa: opiskelija työskentelee osana tiimiä ja tekee kulloinkin tarjolla olevia työtehtäviä ja saa ohjausta tarpeen mukaan. Yrityksen laaja toimintakenttä tarjoaisi opettajien työelämäjaksolle erinomaisen alustan ammatilliseen kehittymiseen. Tämäkin vierailu tarjosi antoisia keskusteluja, uusia näkökulmia ja herätti mahdollisuuksia tulevaisuuden yhteistyölle.

Matka antoi hyvän käsityksen siitä, miten suomalainen koulutus vertautuu maailmalla: vahvaa, mutta kehitettävääkin löytyy, erityisesti kaluston saatavuudessa. Pidemmät, työelämälähtöiset harjoittelut, selkeät materiaalit ja laajempi käytännön kalusto avasivat uusia ajatuksia. AR/VR‑ratkaisut osoittautuivat hyödyllisiksi etenkin silloin, kun oikeaa kalustoa ei ole riittävästi. Yritysvierailut selkeyttivät alan odotuksia ja sitä, miten harjoittelun laatu ja kesto vaikuttavat yhteistyöhön. Molemmat yritykset painottivat osaavien, motivoituneiden tekijöiden tarvetta ja olivat kiinnostuneita jatkoyhteistyöstä. Kokonaisuutena matka tarjosi paljon ideoita, joita hyödynnämme koulutuksen ja työelämäyhteistyön kehittämisessä.

Riika Kankaanpää

Hankepäällikkö

Ilmaan-hanke

Ilmaan!-​hanke on Saskyn ja Tredun yhteishanke, jossa kehitetään ilmailualan koulutusta. Kirjoitus on osa Ilmaan!-​hankkeen viestintää. Tässä blogisarjassa hankkeen ohjausryhmän jäsenet tarkastelevat Ilmaan!-​hankkeen teemoja omista asiantuntijanäkökulmistaan. Ohjausryhmän blogikirjoituksia julkaistaan noin kerran kuukaudessa, ja ne tukevat sekä vahvistavat hankkeen muuta viestintää.

Ilmaan!-​​hanke on Saskyn ja Tredun yhteishanke, jossa kehitetään ilmailualan koulutusta. Kirjoitus on osa Ilmaan!-​​hankkeen viestintää.

Kirjoitus on tehty osana Ilmaan!-​​hanketta, jota Euroopan unioni osarahoittaa. Hankkeen etenemistä voi seurata täällä:

Ilmaan! | SASKY koulutuskuntayhtymä

Ilmaan! – Tredu – Tampereen seudun ammattiopisto