Koulutuspoliittinen selonteko oli vasta lähtölaukaus
Koulutuspoliittinen selonteko oli vasta lähtölaukaus – miten turvata laadukkaan koulutuksen saavutettavuus?
Vahva yleissivistys on demokraattisen yhteiskunnan säilymisen turva. Väestörakenteen muutos, joka on tyhjentämässä harvaan asuttuja seutuja, aiheuttaa ongelmia kunnille laadukkaan opetuksen järjestämisessä. Miten turvata laadukkaan koulutuksen saavutettavuus? Tulee tehdä rakenteellisia uudistuksia ja luoda riittävän suuria koulutuksen ylläpitäjiä tai yhdistää oppilaitoksia osaksi alueella toimivia koulutuksen järjestäjiä.
Esimerkiksi vapaalla sivistystyöllä on tulevaisuudessa mahdollisuus olla entistä merkittävämpi osa koko suomalaisen koulutuksen kenttää. Toiminnan rahoitusta tulee kehittää enemmän ennakoivaan suuntaan, jolloin koulutuksen suunnittelua on mahdollista tehdä pitkäjänteisemmin.
Lukiokoulutuksen rahoitusta uudistettava
Lukiokoulutuksen kokonaisvaltainen rahoituksen uudistaminen on toteutettava välittömästi. Toiminnan lähtökohtana tulee olla opiskelijoiden parhaaksi rakennettava kokonaisuus huomioiden alueelliset mahdollisuudet. On luotava kannustava rahoituksellinen elementti niin sanottuun ammattilukiokoulutukseen pystyäksemme vastaamaan työelämän osaamisvajeeseen ja kysyntään.
Kaksois- ja kolmoistutkintojen rahoitusta on vahvistettava
Kaksois- tai kolmoistutkintojen (ammattilukiotoiminnan) rahoitusta on vahvistettava ja turvattava rahoitus lukion uusiin velvoitteisiin (LOPS2021) vastaamiseksi: työelämäyhteistyö, yrittäjyyden edistäminen, vahva korkeakouluyhteistyö sekä kansainvälinen toiminta.
Opintojen kehittäminen lisäämällä mahdollisuuksia yhdistää opintoja nykyistä joustavammin, tukee vahvasti tavoitetta yksilöllisiin opintopolkuihin. Toisen asteen tutkintojen tulee antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja yrittäjänä toimimiseen.
Tavoitteita tuetaan rahoitusjärjestelmän muutoksella. Rahoitusjärjestelmää tulee kehittää ja yksinkertaistaa, jotta läpinäkyvyys ja ennustettavuus lisääntyvät.
Harvinaisten alojen koulutus turvattava
Myös harvinaisten alojen koulutus tulee turvata riittävällä rahoituksella. Lisäksi erilliset valtionosuudet ja erityisavustukset tulee laittaa osaksi kokonaisrahoitusta ja jakaa koulutuksen järjestäjille perustuen vuosittaisiin kehittämissuunnitelmiin. Koulutuksen järjestäjille tulee jatkossakin varmistaa laajentuneen oppivelvollisuuden edellyttämä rahoitus täysimääräisesti.
Sote-alan työvoimatarpeeseen tulee vastata
Sote- ja maakuntauudistuksen myötä toisen asteen koulutuksen merkitys kunnissa kasvaa merkittävästi. Sosiaali- ja terveysalan hoitajamitoituksen tuoman työvoimatarpeen lisäksi alan eläköityminen ja huoltosuhteen muutos sekä kasvukeskuksissa maan sisäinen muuttovoitto lisäävät hoivapalvelujen ja lähihoitajien tarvetta esimerkiksi Satakunnassa sekä Pirkanmaalla. 0,7 hoitajamitoitukseen on pysyttävä vastaamaan muun muassa koulutuksen keinoin.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien on syytä kohdentaa riittävästi koulutuspaikkoja hyvin työllistäville ammattialoille ja yhdessä rakennettava vahvoja kumppanuuksia yritys- ja elinkeinoelämän kanssa kehittäen yhteisesti omistettuja oppimisympäristöjä, joissa tehdään aitoja alihankintatöitä työelämän tarpeisiin. Yritysyhteistyöllä parannetaan eri alojen vetovoimaisuutta.
Uusi koulutuspoliittinen selonteko antaa hyvät mahdollisuudet vahvistaa ja kehittää koko koulutussektoria. Nyt sen tueksi tarvitaan rohkea ja konkreettinen toimenpidesuunnitelma.
Antti Lahti
kuntayhtymäjohtaja
SASKY koulutuskuntayhtymä