Vinkkejä kielitietoiseen ohjaukseen
Vikkelästi töihin -hankkeessa (ESR) pilotoitiin erilaisia kielituen malleja tukemaan maahanmuuttotaustaisten kielitaidon kehittymistä työpaikoilla harjoittelujen yhteydessä. Tässä tekstissä esittelemme joitakin hyväksi havaittuja kielitietoisia toimintatapoja maahanmuuttaneiden opetuksen ja ohjauksen tueksi.
Kielitaidon kehittäminen ei saa jäädä vain maahanmuuttaneen harteille
Kieli kehittyy ennen kaikkea vuorovaikutuksessa muiden kanssa jaetun ja tuetun toiminnan kautta (Suni 2008). Siksi pelkällä sanaston tai kieliopin opiskelulla käytännön kielitaitoa on vaikea oppia. Suomenkielisessä työ- tai opiskeluympäristössä toimiminen ei myöskään ole tae kielitaidon kehittymisestä, ja siksi koko työ- tai opiskeluyhteisöltä vaaditaan aktiivista panostusta ja maahanmuuttaneen tukemista.
Keinoista, joilla yksilön kielitaidon kehittymistä voidaan tukea, on hyvä käydä keskustelua mahdollisimman laajalti työ- tai opiskeluyhteisössä muun muassa maahanmuuttaneen toiveisiin, perehdytykseen, osallisuuteen ja erilaisten työtehtävien harjoitteluun liittyen. On tärkeää kiinnittää huomiota kaikkiin kielenkäytön tilanteisiin, joita työ- tai opiskelupäiviin sisältyy, kahvihuonekeskusteluita unohtamatta.
Kielenoppimistarpeet tulisi huomioida uran eri vaiheissa
Ammatillinen kielitaito pitää sisällään sekä ammatillisen erityissanaston että toiminnallisen kielitaidon, jotka opitaan pääosin vasta työssä. Peruskielitaito kehittyy kuitenkin sekä vapaa-ajalla että työssä. Yksilön kielitaidon kehittymisen voidaankin ajatella olevan koko eliniän jatkuva prosessi.
Kielitaidon kehittymistä on hyvä tukea kohdennetusti etenkin tietyissä kriittisissä vaiheissa työuralla. Näitä voivat olla esimerkiksi työuran alku uudessa maassa, alan vaihtaminen sekä uuteen työpaikkaan tai työtehtäviin siirtyminen.
Käytettävää kieltä on hyvä sopeuttaa ohjattavan kielellisiin kykyihin
Sekä kirjoitettua että puhuttua kieltä voidaan selkokielistää tarvittaessa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa rauhallisempaa puhetapaa, yksinkertaisia ja konkreettisia sanavalintoja, helppoja rakenteita ja selkeää tekstin ulkoasua. Havainnollinen ja kaikkia aisteja hyödyntävä viestintä helpottaa vuorovaikutusta. Siksi eleitä, ilmeitä, kuvia tai vaikkapa esineitä voidaan käyttää ilmaisun tukena. Myös toistaminen ja asioiden selittäminen eri sanoin auttaa ymmärtämisessä. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse ymmärtää heti, vaan ohjattavalle on annettava aikaa asioiden sisäistämiseen.
Onpa kyse sitten työ- tai opiskeluympäristöstä, monikielisestä työskentelystä hyötyvät yleensä kaikki. Siksi kaikkia yhteisiä kieliä kannattaa käyttää sujuvoittamaan vuorovaikutusta.
Hankkeen kokemukset ja kielituen pilotoinnit kootaan yhteen ja julkaistaan loppuvuodesta 2023.
Kirjoittajat: Hanna Airaksinen Springhouse Oy, Grace Hoffrén Springhouse Oy ja Sirkku Sum SASKY koulutuskuntayhtymä
Lähteet: Suni, Minna 2008. Toista kieltä vuorovaikutuksessa: kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Jyväskylän yliopisto.
