Lähihoitaja

Lähihoitaja on arjen ammattilainen, ihmisläheinen moniosaaja. Lähihoitajana voit työskennellä lasten sekä nuorten kasvatus- ja hoitotyössä, vammaistyössä, vanhustyössä, kotihoidossa, mielenterveys- ja päihdetyössä, vastaanottotyössä sekä erikoissairaanhoidossa.

Työllistymisen vaihtoehtoja on siis monia, mikä tekeekin ammatista hyvin vaihtelevan ja kiinnostavan. Jo opiskeluaikana pääset laaja-alaisesti aitoon työelämään oppimaan ja soveltamaan koulussa hankkimaasi tietoperustaa ihmisen kasvatuksesta, hoidosta sekä kuntoutuksesta. Jatko-opiskelumahdollisuudet tutkinnon suorittamisen jälkeen ovat erinomaiset.

Sovit lähihoitajaksi, jos olet vuorovaikutustaitoinen, vastuuntuntoinen ja palveluhenkinen. Säilytät harkintakykysi vaikeissakin tilanteissa. Sinulta edellytetään myös kykyä tehdä yhteistyötä, sopeutua muuttuviin tilanteisiin ja kykyä tehdä vuorotyötä. Lähihoitajakoulutus on SORA-lain säätelemää (katso sasky.fi/hakijalle) .

SEURAAVA KOULUTUS ALKAA TAMMIKUUSSA 2025

Töitä riittää osaaville tekijöille

Lähihoitajan työ on monipuolista ja lähihoitajille riittää töitä. Monet opiskelijamme pääsevät työelämään jo opiskeluaikana ja tekevät alan sijaisuuksia opintojensa ohessa. Sotealalle on myös helpohko sijoittua oppisopimukseen varsinkin koulutuksen loppupuolella. Lähihoitajan ammattinimikettä voi käyttää vain sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittanut. Sotealan työtehtäviin palkataan pääasiassa alan tutkinnon suorittaneita.

Kustannukset

Kustannuksia syntyy mm. koulumatkoista, työvälineistä, oppikirjoista, muusta opiskelumateriaalista sekä opintokäynneistä. Muutoin opiskelu on maksutonta ja koulupäivinä saa maksuttoman lounaan. Laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvilla opiskelu on maksutonta.

Muuta huomioitavaa

SORA-LAKI Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta ammatillisessa peruskoulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Opiskelijaksi ottamisen esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b §:ssä (951/2011). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Yhteishaun hakulomakkeessa kysytään, onko hakijalla ammatinvalintaan ja koulutukseen vaikuttavia sairauksia tai vammoja. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Terveydenhuoltoalalla yleisimpiä esteitä ovat erilaiset ihottumat ja allergiat, tukielinten sairaudet ja psyykkiset sairaudet. Myös eräillä muilla aloilla on terveyteen ja fyysisiin ominaisuuksiin liittyviä erityisvaatimuksia. Erityisesti astmaa, diabetesta, epilepsiaa tai muuta tasapainoon vaikuttavaa sairautta, sydän- ja verisuonitauteja, allergiaa ja käsi-ihottumaa sairastavien tai mikäli henkilöllä on näön tai kuulon heikkoutta tai tuki- ja liikuntaelimistön sairaus, tulisi mahdollisimman tarkoin selvittää etukäteen, miten heidän terveytensä soveltuu suunnitelluille ammattialoille.

Jatko-opintomahdollisuudet

Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Lisää koulutusta voi hankkia myös esim. suorittamalla ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset perusvalmiudet ammattialan eri tehtäviin ja erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella.

Perustutkinnon suorittanut lähihoitaja osaa toimia työssään alan säädöksiä ja toimintaohjeita sekä arvoperustaa ja ammattietiikkaa noudattaen. Hän osaa toimia ammatillisessa vuorovaikutuksessa sekä moniammatillisissa ja monikulttuurisissa toimintaympäristöissä.

Lähihoitaja osaa suunnitella, toteuttaa ja arvoida asiakkaan tai potilaan terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä sekä kasvua ja osallisuutta edistävää hoito- ja huolenpitotyötä erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon tai kasvatuksen toimintaympäristöissä. Hän osaa antaa asiakaslähtöisesti palvelujen ohjausta, hyödyntää monipuolisesti hyvinvointiteknologiaa ja kehittää omaa ammattitaitoaan elinikäisen oppimisen mukaisesti. Hän osaa huolehtia potilas- ja asiakasturvallisuudesta, toimia aseptisesti ja ergonomisesti sekä huolehtia työturvallisuudestaan ja työhyvinvoinnistaan.

Lähihoitajien pääsy- ja soveltuvuuskokeet järjestetään Sasky MSKK:ssa lukuvuonna 2024–2025 seuraavasti:

pe 21.3.2025, ke 16.4.2025 ja ke 4.6.2025. Pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen ilmoittautuminen päättyy viikkoa ennen koetta.
Tee hakemus Sasky Mäntän seudun koulutuskeskukseen. Hakijoiden lukumäärän perusteella pääsy- ja soveltuvuuskoe on joko Sasky Mäntän seudun koulutuskeskuksessa tai Teams-yhteyden välityksellä. Hakemuksen jälkeen opinto-ohjaaja on yhteydessä sinuun sekä antaa sinulle tarkemmat ohjeet pääsykoepäivän sisällöstä. Pääsy- ja soveltuvuuskoe toteutetaan yhteistyössä Mehiläinen Oy:n kanssa ja koe on hakijalle ilmainen. Tulosten valmistuttua opinto-ohjaaja on sinuun uudelleen yhteyksissä.

Kustannukset

Opetus ammatillisessa koulutuksessa on maksutonta. Opiskelija maksaa kuitenkin itse osan opiskelukustannuksista: esim. oppikirjat sekä omaan käyttöön tulevat työvälineet, laitteet ja materiaalit, jotka koulutuksen päätyttyä jäävät opiskelijalle.

Jatko-opintomahdollisuudet

Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Lisää koulutusta voi hankkia myös esim. suorittamalla ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteet uudistuvat 1.8.2024.
Hakeudu koulutukseen kevään 2024 aikana ja pääset mahdollisesti aloittamaan opinnot
uusien perusteiden mukaisesti elokuussa 2024.

Pääsyvaatimukset
– peruskoulu tai vastaava
– pääsy- ja soveltuvuuskoe
– mahdollisesti kielikoe

Osaamisala ja tutkintonimike
• Ikääntyneiden hoidon ja kuntoutumisen osaamisala, lähihoitaja
• Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala, lähihoitaja
• Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala, lähihoitaja
• Sairaanhoidon osaamisala, lähihoitaja
• Vammaistyön osaamisala, lähihoitaja

Muuta huomioitavaa

Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Yhteistyössä hakijan kanssa sovitaan soveltuvuuskokeen ajankohta ja paikka. Opintojen aloitus on joustavasti lukuvuoden aikana. Kesän aikana tulevat hakemukset käsitellään elokuun alussa.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset perusvalmiudet ammattialan eri tehtäviin ja erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella. Perustutkinnon suorittanut lähihoitaja osaa toimia työssään alan säädöksiä ja toimintaohjeita sekä arvoperustaa ja ammattietiikkaa noudattaen. Hän osaa toimia ammatillisessa vuorovaikutuksessa sekä moniammatillisissa ja monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Hän osaa suunnitella, toteuttaa ja arvoida asiakkaan tai potilaan terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä sekä kasvua ja osallisuutta edistävää hoito- ja huolenpitotyötä erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon tai kasvatuksen toimintaympäristöissä. Hän osaa antaa asiakaslähtöisesti palvelujen ohjausta, hyödyntää monipuolisesti hyvinvointiteknologiaa ja kehittää omaa ammattitaitoaan elinikäisen oppimisen mukaisesti. Hän osaa huolehtia potilas- ja asiakasturvallisuudesta, toimia aseptisesti ja ergonomisesti sekä huolehtia työturvallisuudestaan ja työhyvinvoinnistaan.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut voi työskennellä erilaisissa hoidon ja huolenpidon, vanhus- ja vammaispalvelujen, mielenterveys- ja päihdetyön, kotihoidon, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, lapsiperheiden sekä erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon avohoidon sekä laitoshoidon työtehtävissä.

Työpaikkoja voi olla perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa mm. vuodeosastoilla, poliklinikoilla, suunhoidossa, perustason ensihoidossa, perioperatiivisessa yksikössä, saattohoidossa, kotihoidossa tai kotisairaalassa. Työpaikat voivat olla julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla. Tutkinnon suorittanut voi toimia myös yrittäjänä, mm. jalkojenhoitotyössä.

Kustannukset

Kustannuksia syntyy mm. koulumatkoista, työvaatteista, -jalkineista ja -välineistä (esim. läppäri ja kuulokkeet), oppikirjoista ja muusta opiskelumateriaalista, opintokäynneistä. Opiskeltavasta tutkinnosta riippuen kustannukset vaihtelevat paljon. Muutoin opiskelu on maksutonta ja koulupäivinä saa maksuttoman lounaan Kela-kortilla koulun ruokalasta.

Muuta huomioitavaa

Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Terveydenhuoltoalalla yleisimpiä esteitä ovat erilaiset ihottumat ja allergiat, tukielinten sairaudet ja psyykkiset sairaudet. Myös eräillä muilla aloilla on terveyteen ja fyysisiin ominaisuuksiin liittyviä erityisvaatimuksia. Erityisesti astmaa, diabetesta, epilepsiaa tai muuta tasapainoon vaikuttavaa sairautta, sydän- ja verisuonitauteja, allergiaa ja käsi-ihottumaa sairastavien tai mikäli henkilöllä on näön tai kuulon heikkoutta tai tuki- ja liikuntaelimistön sairaus, tulisi mahdollisimman tarkoin selvittää etukäteen, miten heidän terveytensä soveltuu suunnitelluille ammattialoille. SORA-LAKI Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa: Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta ammatillisessa peruskoulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Opiskelijaksi ottamisen esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b §:ssä (951/2011). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

Jatko-opintomahdollisuudet

Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Lisää koulutusta voi hankkia myös esim. suorittamalla ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.